digitalisaatio & sosiaaliala
MAHDOLLINEN YHTÄLÖ
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankinnat ja -kehitys parhaillaan etenevät vauhdilla. On menossa kansallisesti isoja hankkeita, osa jo käyttöönottovaiheessa (Apotti), osa määrittely- tai hankintavaiheissa (Aster, UNA) [1-3]. On ollut mielenkiintoista seurata käytettävyysasiantuntijan näkökulmasta näiden mammuttihankkeiden etenemistä. Samaan aikaan toteutuu, kenties vähemmälle huomiolle jääneitä, mutta tärkeitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työarkeen vaikuttavia pienempiä tietojärjestelmäprojekteja. Joskus kuulee käyttäjiltä arkityön lomassa huokailuja ja pohdintoja ”Tää on just opittu ja hyväksi meille muokattu, miksi koko ajan muutetaan ja tehdään uutta?” Tietojärjestelmien käyttökokemusta on mahdoton kehittää paremmaksi, jos ei ole ymmärrystä käyttäjien työtoiminnasta ja tietojenkäsittelyn tarpeista. Keinoja ja menetelmiä mm. palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen kehittämisen menetelmäoppaista on ymmärryksen lisäämiksi saatavilla, mutta aina niiden käyttö ei ole helppoa ja yksinkertaista.
Ei siis riitä, että pääkäyttäjille kertaalleen vilautetaan vaatimusmäärittelyä ja testataan järjestelmää juuri ennen käyttöönottoa. Käyttäjät on otettava mukaan useaan kertaa järjestelmäkehityksen aikana. Käyttäjälähtöisten, kuten käytettävyystestaus, observointi kentällä, käyttäjäkyselyt ja haastattelut, määrittely- ja arviointimenetelmien toteuttamiseksi tarvitaan tulevan ratkaisun käyttäjien apua. Käyttäjien mukaan ottaminen ei ole ollenkaan turha investointi: järjestelmän menestymiseen on käyttäjien osallistumisella todettu olevan positiivinen vaikutus [5]. Näin ollen, SOTE ammattilaisten tulisi olla aktiivisena osana kehittämässä omia tietojärjestelmiään, jotta järjestelmät palvelisivat parhaiten heidän työnsä ja tiedonkäsittelyn tarpeitaan. Käytettävyysasiantuntijan työnkuvaan kuuluu olennaisena osana ymmärtää käyttäjien tiedonkäsittelyn tarpeita ja hahmottaa miten käyttäjät päivittäisessä työarjessaan toimivat. Itse ilolla muistelen jokaista tekemääni käyttäjien työnkulkujen observointia ja käytettävyystestiä. Nämä ovat olleet niitä käytettävyysasiantuntijan työn energisoivimpia työtehtäviä. Intoa pursuten on käyttäjien tapaamisen jälkeen palattu toimistolle pohtimaan ja suunnittelemaan tietojärjestelmien käyttökokemusta. Käyttäjien, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten, näkemyksiä ja kokemuksia osallistumisesta kehittämiseen on kartoitettu valtakunnallisilla kyselytutkimuksilla jo usean vuoden ajan [6]. Keväällä 2019 kartoitettiin ensimmäistä kertaa sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä yhteistyöstä tietojärjestelmätoimittajan kanssa, osallistumisesta kehittämistyöhön ja osallistumistavoista tietojärjestelmien kehitykseen. Tutkimuksessa selvisi, että vastaajat ovat kiinnostuneita osallistumaan tietojärjestelmäkehitykseen mutta mahdollisuudet ja tavat osallistua eivät ole olleet kaikilta osin tyydyttäviä. Kiinnostavaa myös oli, että vain 19% ei ollut halukkaita osallistumaan ollenkaan ja jopa puolet kertoi osallistuneensa jossain määrin. [7] Hiljattain julkaistussa gradussa tutkittiin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäjien näkemyksiä käyttäjien osallistumiseen. Tulosten mukaan kehittäjät haluavat tehdä yhteistyötä käyttäjien kanssa ja kokevat yhteistyön sekä käyttäjien palautteen hyödylliseksi. Kehittäjät toivovatkin, että käyttäjäorganisaatiot ohjaisivat enemmän resursseja yhteistyön mahdollistamiseksi. [8]
Kirjoittaja: Susanna Martikainen, FT, käytettävyysasiantuntija Lähteet:
Comments are closed.
|
Blogin tarkoitusBlogissa julkaistaan tieteellisiä kirjoituksia sosiaalialan digitalisaatiosta eri näkökulmista. Blogi toimii sosiaalialan digitalisaation ajan kuvaajana ja tallentajana, sekä tietolähteenä ja keskustelun virittäjänä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Arkisto
January 2024
Kategoriat
All
|