digitalisaatio & sosiaaliala
MAHDOLLINEN YHTÄLÖ
Etäasiointi on lisääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollossa viimeisten vuosien aikana. Erityisesti COVID-19- pandemian aikana etävastaanottojen määrä on kasvanut, mutta esimerkiksi kotihoidossa ja kotisairaanhoidossa ne lisääntyivät jo ennen pandemiaa. [1] Erilaiset digipalvelut, kuten Omaolo-sovellus, ovat myös merkittävä keino saavuttaa meneillään olevan sote - uudistuksen tavoitteet [2]. Myös etäpalveluissa on tärkeää huolehtia laadusta ja vaikuttavien palveluiden toteutumiseksi ammattilaisten osaaminen on avainasemassa. [3]. Haastattelin terveyshallintotieteen pro gradu- tutkielmassani sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöitä osaamisen johtamisesta etävastaanottotyössä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää etävastaanottojen kehittämisessä ja johtamisessa etävastaanottojen laadun ja vaikuttavuuden tukena. Tässä kirjoituksessa kuvaan muutamia tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto voi olla ammattilaisille jännittävää ja tällöin esihenkilön tuki, rohkaisu ja kannustaminen ovat ensisijaisen tärkeitä. Tutkimuksessani ilmeni, että ammattilaiset tarvitsivat rohkaisua ja kannustusta etenkin etävastaanottotyön aloittamiseen ylittääkseen uuden kokeiluun liittyvän kynnyksen. Johdon tarjoaman tuen ja kannustuksen merkitys ovat tulleet esille myös aiemmissa tutkimuksissa [4]. Myös esimerkillä johtaminen tukee digitaalisten sovellusten käyttöönottoa. Esihenkilöt kertoivat pitäneensä itse etävastaanottoja ja jakaneensa kokemuksia näistä ammattilaisten kanssa. Esihenkilön oma positiivinen asenne etävastaanottoja ja ylipäätään teknologiaa kohtaan oli tärkeää. Omalla asenteellaan esihenkilö pystyi vaikuttamaan positiivisesti työyhteisön ilmapiiriin ja ammattilaisten asenteisiin etävastaanottoja kohtaan. Ammattilaisten asenteisiin vaikutti myös COVID-19 -pandemia, jonka vuoksi ammattilaiset olivat valmiita tekemään parhaansa asiakkaiden hyväksi ja kokeilemaan myös etävastaanottoja. Esihenkilöt korostivat etävastaanottotyön jatkuvaa esillä pitämistä, jota etävastaanottotyön eteenpäin vieminen edellytti. Myös käytännön toimintaan osallistuminen ja opettelun mahdollistaminen ovat esihenkilön tehtäviä. Esihenkilön vastuulla oli järjestää ammattilaisille aikaa uuden opetteluun ja tehdä selväksi, että opetteluun on luvallista käyttää aikaa. Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää kuunnella myös kriittisiä kommentteja, koska sitä kautta mahdolliset ongelmakohdat tulevat esille ja niihin päästään puuttumaan. Esihenkilön onkin tärkeää olla henkilöstön saatavilla ja valmiina ottamaan vastaan kaikenlaista palautetta. Esihenkilöiden tunnistamista etävastaanottotyön osaamistarpeista tärkein on ammattiosaaminen, jonka siirtämisen etätyöhön koettiin onnistuvan hyvin. Ammattilaisilta vaadittavat digitaidot varmistettiin ennen etävastaanottotyön aloittamista. Esihenkilöt olivat tehneet myös kirjallisia ohjeita ohjelman käyttöön ja etävastaanoton aikaiseen keskusteluun. Hyvänä tukena nähtiin lisäksi nimetyt digivastuuhenkilöt, jotka tarjosivat ammattilaisille apua tarvittaessa. Etävastaanotto vaatii erilaisia havainnointitaitoja kuin lähivastaanotto, eikä kaikkea ole mahdollista havaita samalla tavalla kuin lähivastaanotolla. Esimerkiksi asiakkaan jännittynyttä jalkojen liikehdintää ei näe ruudun kautta. Toisaalta äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta pystyy havainnoimaan ruudun kautta pitkälti samalla tavalla kuin vastaanotollakin. Ammattilaisen ja asiakkaan välinen katsekontakti sekä riittävän hidas ja selkeä puhetapa tukivat vastaanotolla tapahtuvan vuorovaikutuksen onnistumista. Myös ohjausosaaminen on tärkeää ja sen varmistaminen, että asiakas ymmärtää ohjeet oikein. Etävastaanottotyössä onnistumisen arviointi voi olla haastavaa, sillä vastaanottotilannetta ei yleensä havainnoida esihenkilöiden toimesta. Usein ammattilaiset kuitenkin pitivät etävastaanottoja työparina, jolloin oli mahdollisuus pyytää ja saada palautetta työkaverilta. Esihenkilöt arvioivatkin osaamistarpeita yhdessä ammattilaisten kanssa. Etävastaanottojen sisällöllistä laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan samoin kriteerein kuin lähivastaanottojen. Haastateltavat totesivat, ettei työn tekemisen tapa saa vaikuttaa kokonaiskäsitykseen asiakkaan tilanteesta. Esihenkilöt olivat keskustelleet ammattilaisten kanssa siitä, mikä tekee etävastaanotosta laadukkaan ja mitä asioita etävastaanotolla voidaan käsitellä. Esihenkilön tehtävänä tässäkin oli tukea itseohjautuvassa asiantuntijatyössä toimivaa ammattilaista ja antaa hänelle mahdollisuus ratkaista asiat oman näkemyksensä mukaisesti. Etävastaanotolle asetetut tavoitteet määrittyvät käsiteltävän asian mukaisesti. Merkille pantavaa on, että joissakin tilanteissa etävastaanotto saavuttaa asiakkaan kannalta tavoitteet paremmin kuin perinteinen lähivastaanotto. Tällainen tilanne on esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko. Näissä tilanteissa asiakas saa yhteyden sosiaalihuollon ammattilaiseen turvallisesti kotoa käsin. Onkin tärkeää huomata, ettei etävastaanotolle sopivaa asiakasryhmää voida määritellä iän, diagnoosin tai minkään muunkaan tekijän mukaan. Sosiaalihuollossa asiakkaat voivat itse ilmaista halukkuutensa vastaanoton järjestämiseen etänä tai lähitapaamisena. Aina on tärkeää huomioida asiakkaan oma toive ja tarjota erilaisia vastaanottoja tilanteen mukaan asiakkaan toiveita kunnioittaen. Etävastaanottoa voidaan tarjota asiakkaille ensisijaisenakin vaihtoehtona, mutta jos asiakas kokee lähivastaanoton mieluisammaksi, niin tämä vaihtoehto tulee olla tarjolla. Etävastaanotot ovat jo monessa organisaatiossa arkipäivää ja siten jatkuvan kehittämisen kohteena. Ammattilaiset olivat kysyneet asiakkaalta jo etävastaanoton aikana, miten he ovat kokeneet asioimisen etänä. Asiakaspalautteen pyytäminen oli kuitenkin epäsäännöllistä ja toiminnan jatkuessa unohtunutkin. Etävastaanottotoiminnan kehittämisen kannalta olisi hyvä kerätä asiakaspalautetta säännöllisesti. Digipalvelut ja niiden kehittäminen ovat ajankohtainen puheenaihe. Ne tulivat esiin puoluejohtajien puheissa aluevaalien alla ja saattavat herättää huoltakin ihmisissä. Sain kuitenkin kuulla haastateltavilta, että asiakaskokemukset etävastaanotoilta olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Etävastaanotto saattaa jännittää sekä asiakasta että ammattilaista. Etävastaanotot ovat uusi asia monelle ihmiselle ja siksi sen kokeilu saattaa epäilyttää. Rohkeasti kokeilemalla ollaan kuitenkin huomattu, että etävastaanotto sopii monenlaisille asiakkaille. Esimerkiksi kotihoidon etäkäynnit tukevat kotikäyntejä. Kotihoidon asiakkailla oli kokemus, että etävastaanotolla hoitaja istuu rauhassa ja kuuntelee. Tällöin huolien esille tuominen koettiin helpompana. Etähoitaja saattoi sitten vinkata kotikäynnille lähtevälle kollegalle, että tarkistaa etäkäynnillä esille tulleen huolen kotikäynnille mennessään. Yhteisöllisen oppimisen edistäminen edistää myös yksilön oppimista. Esihenkilö voi edistää yhteisöllistä oppimista luomalla avointa ilmapiiriä ja sopivia tilanteita, joissa ammattilaiset voivat vapaasti jakaa kokemuksiaan etävastaanottotyöstä. Tutkimuksessa korostui jatkuva vuoropuhelu etävastaanotoille sopivista käytänteistä. Kokemuksia jaettiin säännöllisesti tiimipalavereissa sekä vapaissa keskustelutilanteissa esimerkiksi työpaikan kahvihuoneessa. Riitta Viitala [5] summaa osaamisen johtamisen väitöskirjassaan näin: ”osaamisen johtaminen on oppimista tukevan keskustelun luomista työyhteisössä.” Kirjoittaja: Suvi Myllymäki, TtM, tradenomi Projektisuunnittelija, Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointialue, Tietohallinto Lähteet:
Sosiaalialan digitalisaatio vaikuttaa monin eri tavoin. Jokainen sosiaalityöntekijä ja sosiaalialan ammattilainen on sen haasteen edessä, että on kyettävä liikkumaan samoilla foorumeilla asiakkaidensa kanssa ja on oltava valmiutta päivittää omaa osaamista ja etsiä tietoa. (Lue lisää) Yhteiskunnan kehitys haastoi myös minut pohtimaan omaa suhdettani teknologiaan: vielä kymmenisen vuotta sitten, työskennellessäni sosiaalihuollon yksikössä iäkkäiden palveluissa, en olisi arvannut löytäväni itseäni nykyisestä tehtävästäni Oy Apotti Ab:n sosiaalihuollon johtavana asiantuntijana. Apotti-asiakas- ja potilastietojärjestelmän kehittämisessä kantava ajatus on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osallistuminen järjestelmän kehittämiseen. Sen lisäksi, että yrityksessä on monia sote-taustaisia työntekijöitä, on järjestelmän kehittämiseen osallistunut matkan varrella yli 5000 sote-ammattilaista. Tiedolla johtamisen eri näkökulmat korostuvat työssäni, erityisesti sote-tiedon syntyminen tietojärjestelmään ja sen hyödynnettävyys. Sote-tietoa kertyy työntekijöiden kirjaamana, asiakkaiden ja potilaiden itsensä tuottamana ja tulevaisuudessa myös yhä enemmän erilaisten älysovellusten kokoamana. Digitalisaatio vaikuttaa tiedon tuottamiseen. Pohdin tässä kirjoituksessa aihetta asiakkaiden, ammattilaisten ja johtamisen näkökulmista. Kansalaiset tiedontuottajina – miten se vaikuttaa ammattilaiseen?Kansalaisilla on kiinnostusta ja valmiuksia käyttää digitaalisia palveluita. Esimerkiksi Apotin asiakasportaali Maisalla on jo yli 680 000 käyttäjää. Maisassa asiakkaat voivat muun muassa hakea palveluita, viestiä tietoturvallisesti ammattilaisten kanssa, tarkastella omia tietojaan sekä tarvittaessa asioida läheistensä puolesta. Kansalaisten Maisan kautta tuottama tieto siirtyy osaksi asiakas- ja potilastietoja. Kansalaisten aktiivisuus haastaa myös sosiaalialan ammattilaisia pohtimaan omaa rooliaan. Sosiaalihuollon ammattilaisen tehtävänä on ymmärtää digitaalisten palvelujen kokonaisuutta ja reunaehtoja sekä auttaa asiakasta kokonaisuuden hahmottamisessa. Moni asiakas tarvitsee tietoa omista oikeuksistaan sekä tukea niiden toteutumiseen. Tarvitaan tietoa esimerkiksi siitä, missä kaikkialla itseä koskevia tietoja on ja kuinka niitä on mahdollista tarkistaa. Tukea tarvitaan usein myös oikean asiointikanavan löytämiseen ja käyttöön. Rakenteisella kirjaamisella mahdollistetaan tiedon hyötykäyttöDokumentointi on tärkeä osa asiakastyötä ja asiakkaan kohtaamista. Rakenteisen kirjaamisen myötä myös sosiaalihuollon tieto on paremmin hyödynnettävissä niin asiakastyössä, johtamisessa kuin tutkittaessa yhteiskunnallisia ilmiöitä tai pyrittäessä vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin. Sosiaalihuollossa on perinteisesti totuttu dokumentoimaan asiakaskertomus pääosin vapaalla tekstillä. Rakenteinen kirjaaminen – eli kirjaaminen etukäteen sovittujen rakenteiden avulla - on uutta ja saattaa tuntua alussa vieraalta. Sosiaalihuollon dokumentoinnin haasteena on löytää tasapaino näiden molempien kirjaamistapojen välille. Parhaimmillaan vapaa teksti ja rakenteinen tieto täydentävät toisiaan. Rakenteisen tiedon puuttuminen on yksi keskeisistä, erityisesti julkisen sektorin organisaatioiden kokemista tiedolla johtamisen esteistä [1]. Tiedon rakenteisuus mahdollistaa tiedon löytämisen järjestelmistä ja jatkojalostamisen [2]. Laadullisen tutkimuksen rinnalla on mahdollista tarkastella määrällisiä, kvantitatiivisia aineistoja ja hyödyntää tietoa toisiokäytössä, esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisen tekemässä sosiaalisessa raportoinnissa. (ks. Sote-tietojen tietoturvallinen hyödyntäminen - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)) Apotti-järjestelmän kehittämisessä rakenteinen tietosisältö on ollut keskeisessä roolissa ja olemme tehneet tiivistä yhteistyötä THL:n kanssa. Rakenteista tietoa varten tarvitaan hyväksyttyjä ja Suomen oloissa testattuja luokituksia ja asiakirjarakenteita. Rakenteisen kirjaamisen jatkokehittäminen on yksi Apotin tavoitteista. Seuraamme THL:n johtamaa kansallista tiedonhallintaa ja valmistaudumme liittymään sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Dokumentointi edellyttää osaamista. Luokituksia on osattava käyttää ja on ymmärrettävä, miten eri vaihtoehdot edustavat todellista elämää. Yhteistä ymmärrystä tarvitaan myös kirjattaessa tietoa vapaana tekstinä. Miten tilanteet sanoitetaan, millaista on laadukas sanoitus, mitä avainsanoja käytetään ja miten ne ymmärretään? Ammattilaisen on hallittava asiakastyön sanasto, käsitteiden käyttö ja ymmärrettävä käytetyn kielen vaikutukset asiakkaan elämään. (Aiempia pohdintojani ks. Sote-uudistus etenee – miten tehdä sosiaalihuollon tieto näkyväksi? - Apotti.) Tiedon tuottaminen edellyttää johtamistaTiedon tuottamisen keskeinen osatekijä on dokumentoinnin johtaminen. Kirjaaminen yhteneväisellä tavalla edellyttää linjauksia ja yhteistä ammatillista keskustelua. Linjausten ja jaetun ymmärryksen tarve korostuvat erityisesti muutosten yhteydessä, esimerkkinä uuden arviointimittarin tai asiakastietojärjestelmän käyttöönottaminen. Dokumentoinnin johtamista tarvitaan myös yksittäisten muutosten ulkopuolella. Työntekijät ja tiimit vaihtuvat ja asiakkaiden arjen tilanteet vaativat usein tulkintaa. Työntekijät tarvitsevat riittävän perehdytyksen kirjaamiskäytäntöihin ja tukea sekä mahdollisuuksia osaamisen ylläpitämiseen ja kartuttamiseen. Tarvitaan koulutusta, ohjeita, kirjaamisoppaita ja oppimiselle varattua työaikaa sekä tukirakenteita, kuten erikseen nimettyjä henkilöitä, jotka perehtyvät asiaan syvällisemmin ja tukevat muita. Dokumentointi on osa asiakastyötä, sille pitää varata aikaa myös asiakasta tavattaessa. [2] Lopuksi: Niin, en olisi arvannut kymmenisen vuotta sitten löytäväni itseäni digitalisaation ja tietojärjestelmäkehittämisen työtehtävistä. En aina edes ollut aivan ensimmäisenä omaksumassa uusinta teknologiaa, esimerkiksi kesti pitkään ennen kuin otin älypuhelimen käyttööni. On ollut hyvin motivoivaa huomata, että uusia asioita voi ottaa haltuun ja innostus vie mennessään! On myös ollut hienoa seurata näiden kuluneiden vuosien aikana sitä, kuinka sosiaalialan ammattilaiset ovat rohkeasti ottaneet haasteita vastaan ja lähteneet kehittämään omaa alaansa. Kirjoittaja: Susanna Kaisla Kirjoittaja työskentelee sosiaalihuollon johtavana asiantuntijana Oy Apotti Ab:ssa ja on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja sosiaalityöntekijä. Hänellä on pitkä työkokemus sosiaalialalta ennen työskentelyä tietojärjestelmän kehittämisen parissa. Lähteet:
Sosiaalialan ammattilaisista moni toimii alan asiantuntijatehtävissä, jolloin oman osaamisen kehittämisen ja päivittämisen merkitys korostuvat. Etenkin sosiaalityöntekijän työtehtävissä tehdään usein asiakkaiden elämään monin tavoin vaikuttavia päätöksiä ja silloin ajantasaisen tutkimustiedon hyödyntäminen päätöksenteon tukena on tärkeää. Tanskassa on kokeiltu verkkopohjaisen tietoportaalin mahdollisuuksia lisätä ja tukea tutkimusperustaista sosiaalityötä [1]. Kokeilua arvioineen tutkimuksen tuloksissa kuitenkin ilmeni, etteivät sosiaalityöntekijöiden tiedolliset tarpeet olleet riittävän selviä. Haasteita aiheutti myös se, että johtajilla, tutkijoilla ja käytännön työntekijöillä saattoi olla hyvin erilaiset käsitykset siitä, mikä ylipäätään on tietoa [1]. Covid-19 -pandemia on vaatinut sosiaalityöntekijöiltä joustavuutta ja pakottanut sopeutumaan nopeastikin uusien menetelmien ja teknologioiden käyttöön [2]. Käynnissä oleva sote-uudistus lisää jälleen muutoksia toimintaympäristöön ja organisaatiorakenteisiin. Sosiaalialan asiantuntijat vaikuttavat olevan monien vaatimusten ristipaineessa ja heidän voi olla vaikea ylläpitää omaa osaamistaan ja päivittää tietämystään. Yksi keino edistää tiedon hyödyntämistä voisi olla se, että lähijohtajat tai heidän valtuuttamansa ammattilaiset toimisivat välikäsinä tutkimustiedon ja käytännön toimintaympäristön välillä. Tiedon hyödyntäminen on helpompaa, kun se on valmiiksi valikoitua ja relevanttia yksikön toiminnan kannalta. Sosiaalialan asiantuntijatehtävissä toimivat ovat oletettavasti kiinnostuneita sellaisista työtehtävistä ja -paikoista, joissa heidän on mahdollista kehittää osaamistaan ja lisätä tietopääomaa [3]. Myös organisaatiot tarvitsevat osaavia työntekijöitä ja sosiaali- ja terveydenhuollossa on tunnistettu tiettyihin osaamisalueisiin, kuten digitalisaatioon ja tiedon hyödyntämiseen liittyviä katvealueita [4,5]. Tällöin esimerkiksi tutkimusorientoitunut työtapa ja osaamisen kehittäminen palvelevat sekä ammattilaisen intressejä ja urapolkua, että organisaatioiden osaamispääomaan liittyviä tarpeita [3}. Tutkimustiedon hyödyntäminen omassa työssä vaatii harjaantumista. Samoin käytännön työtä tukevan tutkimuksen tekeminen ja tutkimustulosten julkaiseminen käyttäjäystävällisessä muodossa vaativat tutkijoilta tai muilta tahoilta panostusta. Esimerkiksi Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) pyrkii tuottamaan soveltavaa tutkimustietoa käytännön hoitotyöhön sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teknologiset innovaatiot tarjoavat uudenlaisia ratkaisuja tiedon hyödyntämisen haasteeseenViime vuosina Suomessakin on puhuttu avoimen tiedon tärkeydestä, jonka korostamisesta kertoo, että viime vuosi oli nimetty Tutkitun tiedon teemavuodeksi 2021. Monet tahot ovat pyrkineet tuomaan tutkittua tietoa aiempaa avoimemmin saataville. Näin toimii myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen tutkimuslaitos, joka tuottaa monipuolista tutkimustietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio on yksi tutkimuksen aihepiireistä, ja siihen tutustumme seuraavaksi tarkemmin. Sote-digitalisaatiota on seurattu jo useita vuosia Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi-, eli STePS-hankkeissa. Lisäksi kerätty tietoaines on tallennettu tietokantakuutioihin, joihin jokaisella on pääsy. (Sote-digitalisaatiota kuvaavat indikaattorit tietokantaraportteina). Verkkosivuilta löytyy myös ohjeita tietokantakuutioiden käyttöön. Vuonna 2020 sosiaalialan ammattilaiset olivat ensimmäistä kertaa mukana hankkeen tutkimuksessa ja nyt heitä koskevia tuloksia voi tarkastella Sosiaalialan korkeakoulutetut -kuutiosta. Kyselyn tuloksia voi tarkastella myös tiivisteistä. Tietokantaraportit ovat vuorovaikutteisia, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen voi tarkastella sieltä haluamiaan asioita rajaamalla tuloksia haluamansa näkökulman mukaisesti. Rajauksia voi tehdä esimerkiksi sosiaalihuollon sektorin, ammattilaisen kokemuksen, tietojärjestelmän tuotemerkin tai alueen mukaan. Lisäksi tietokantaraporteista voi tarkastella valmiita tiivisteitä, joihin on koostettu keskeisiä tietoja nähtäville. Digitaalisesti avoimesti saataville tuotu tutkimusdata mahdollistaa itseä kiinnostavien tietojen tarkastelun lisäksi myös aineiston hyödyntämisen erilaisiin kartoitus- tai tutkimustyön tarpeisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiosta kiinnostuneiden ja digitalisaation suhteen omaa osaamistaan vahvistavien ammattilaisten kannattaakin tutustua näiden ja muiden avointen data-aineistojen mahdollisuuksiin oman osaamisen ja tietopohjan päivittämisen tukena. THL tarjoaa paljon erilaisiin muihinkin aiheisiin liittyvää dataa tietokantaraportteina saataville (Tietokantaraportit). Tietoa löytyy esimerkiksi lastensuojelusta, toimeentulotuesta, turvakotipalveluista ja sote-alan henkilöstöstä. Tietokantaraportit toimivat kaikki samalla periaatteella, joten niiden käytön opettelu on tehtävä vain kerran. Osaamisen ylläpitäminen ja itseään kiinnostavien tutkimusaiheiden seuraaminen voi myös avata uusia urapolkuja ja innostaa kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon alaa ja palveluita entistä paremmiksi. Esimerkiksi syksyllä käynnistyy ensikertaa koulutus, joka valmistaa sote-palveluihin hyvinvointianalyytikoita, jotka tuntevat kentän toiminnan sekä osaavat analysoida dataa palveluiden kehittämisen tueksi. Sote-ammattilaisia on viime vuosina otettu entistä enemmän mukaan muun muassa tietojärjestelmien kehittämiseen. Meneillään oleva sote-uudistus tuo sekin mukanaan uudenlaisia osaamistarpeita ja tavoitteet vaikuttavien sote-palveluiden mielekkäästä kokonaisuudesta edellyttävät monialaista huippuosaamista. Olisi tärkeää, että sosiaalialan toimijat ottaisivat uudistusten keskellä vahvan jalansijan ja lähtisivät rohkeasti edistämään oman asiantuntijuutensa näkymistä myös tulevaisuuden sote-integraation maailmassa. Kirjoittajat: Samuel Salovaara, nuorempi tutkija, Lapin yliopisto Maiju Kyytsönen, tutkija, THL Lähdeluettelo:
|
Blogin tarkoitusBlogissa julkaistaan tieteellisiä kirjoituksia sosiaalialan digitalisaatiosta eri näkökulmista. Blogi toimii sosiaalialan digitalisaation ajan kuvaajana ja tallentajana, sekä tietolähteenä ja keskustelun virittäjänä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Arkisto
January 2024
Kategoriat
All
|