digitalisaatio & sosiaaliala
MAHDOLLINEN YHTÄLÖ
Kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään 16.3. ja vuoden 2021 teema kutsuu sosiaalisen solidaarisuuden ja maailmanlaajuisen yhteyden vahvistamiseen. Teema on ajankohtainen ja tärkeä eläessämme keskellä maailmanlaajuisen pandemian moninaisia vaikutuksia, joista monet ovat vielä edessä. Aihe kytkeytyy myös digitalisaatioon, sillä juuri digitaaliset välineet ja sovellukset mahdollistavat nykyään yhteydenpidon lukemattomiin ihmisiin eri puolilla maailmaa monin eri tavoin. Miten tämä sosiaalisten suhteiden ja verkostojen laajeneminen olisi syytä huomioida sosiaalityössä? Aiheeseen kytkeytyy useita eri näkökulmia, joista tarkastelen tässä tekstissä asiakkaan tilanteen ymmärtämisen ja ammatillisen verkostoitumisen näkökulmia. Sosiaalityön erityisyys ja asiantuntijuus kiinnittyy ihmisen näkemiseen sosiaalisessa tilanteessaan [1,2]. Jo 120 vuotta sitten sosiaalityön pioneeri Mary Richmond [3] esitteli kuuluisan ympyrädiagrammin, jossa hän kuvasi yksilön ja ympäristön välistä suhdetta. Ympäristön katsotaan tässä käsittävän laajasti kaiken, mikä yksilöön vaikuttaa, kuten työ, läheiset, instituutiot, materia jne. [4]. Asiakkaan ja hänen ympäristönsä välistä suhdetta korostettiin myös sosiaalityön systeemiteoreettisissa lähestymistavoissa [5]. Systeeminen lähestymistapa painottaa asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen ymmärtämistä ja esittää, että näin on mahdollista ymmärtää myös kompleksisia ilmiöitä, jotka ovat tyypillisiä sosiaalityössä [5, s.51-53]. Nykyaikaisessa sosiaalityössä on tärkeää tunnistaa myös teknologian vaikutukset ihmisten sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja tilanteisiin, sekä huomioida nämä asiakkaan tilanteen ja verkostojen kartoituksessa. Pitkään ihmisen ympäristö kiinnittyi vahvasti maantieteelliseen sijaintiin, mutta nykyään digitalisaatio on tuonut ulottuvillemme laajemman piirin ilmiöitä ja ihmisiä. Voimme muodostaa suhteita maailman toisella puolella elävien ihmisten kanssa ja tulla osaksi toisessa maassa olevaa ryhmää teknologian avulla pysyessämme itse fyysisesti paikallamme. Esimerkiksi nuorten verkkovälitteisen pelaamisen on todettu tarjoavan mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden rakentamiselle ja siten yksinäisyyden lievittämiseen [6]. Sosiaalityössä käytettyjä visuaalisia malleja, kuten ekokarttaa [7], sukupuuta [8] ja verkostokarttaa on perinteisesti hyödynnetty asiakkaan tilanteen kuvaamisen ja analyysin tukena [5, s. 118-121]. Paikkatietojärjestelmät (GIS, Geographic Information Systems) tarjoavat mahdollisuuksia hahmottaa asiakkaan tilannetta myös maantieteellisesti, esimerkiksi karttakuvana [9]. Tarjoaisiko näiden työkalujen digitalisoiminen ja sulauttaminen osaksi sosiaalityössä käytettäviä tietojärjestelmiä paremman tuen ammattilaisille asiakkaan tilanteen hahmottamiseen, kun nykyjärjestelmien ei koeta tarjoavan asiaan riittävää tukea [10]? Millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio sitten tarjoaa sosiaalityön ammattilaisten välisille suhteille? Digitaaliset alustat tarjoavat ainakin keinoja verkostoitumiselle ja ajankohtaisten teemojen sekä hyvien käytäntöjen jakamiselle. Näistä ovat esimerkkejä sosiaalisessa mediassa toimivat Sosiaalityön uraverkosto ja eSosiaalityön mahdollisuudet -ryhmät, jotka molemmat ovat keränneet satoja jäseniä. Hyvä esimerkki on myös sosiaalityön tutkimuksen päivät, jotka järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa. Päivät keräsivät satoja sosiaalityön tutkimuksesta kiinnostuneita osallistujia seuraamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Päivien tekninen toteutus oli erinomainen ja sai paljon kiitosta. Sosiaalisen median kautta voi myös tehdä sosiaalityötä ja sosiaalityön tutkimusta uudella tavalla näkyväksi. Olen itse ilolla ja mielenkiinnolla kuunnellut mm. Laura Tiitisen podcasteja (esim. Digisosiaalityön koronaloikka), Hanna Holmberg-Soton ja Tuuli Kotisaaren Pari sanaa lastensuojelusta podcastia sekä seurannut Pelastakaa lapset ry:n Digisosiaalityön instagram-tiliä ja Maija Haapalan ja Camilla Jokelan Tiktok-tiliä Sossut. Nämä kanavat tuovat kiinnostavalla ja helposti lähestyttävällä tavalla erilaisia sosiaalityön näkökulmia ulottuvillemme ja tarjoavat myös peilauspintaa omille ajatuksille ja kokemuksille. Uskoisin näiden tarjoavan kiinnostavaa sisältöä myös sosiaalityön opiskelijoille ja sosiaalityön uraa harkitseville. Mahdollisuuksien lisäksi digitalisaatio myös haastaa sosiaalityötä. Sosiaalityöntekijöillä on eettinen velvollisuus tunnistaa teknologian ja sosiaalisen median vaikutuksia työssään ja huomioida nämä siten, että asiakkaiden yksityisyys ja luottamuksellisuus eivät vaarannu [11]. Eettiset näkökulmat tulee huomioida riittävän monipuolisesti ja kattavasti kriittistä reflektiota hyödyntäen ja laadittuja ohjeistuksia noudattaen, jolloin on mahdollista vahvistaa sosiaalista yhteisyyttä turvallisesti [12]. Eettiset vaateet huomioiden ja digitalisaatiota hyödyntäen voimme rakentaa rohkeasti sosiaalista solidaarisuutta ja maailmanlaajuista yhteisyyttä. Oikein hyvää sosiaalityön päivää kaikille! Kirjoittaja: Samuel Salovaara, sosiaalityön väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto Lähteet:
Tuoreimmat sote-kokemukseni kumpuavat 93-vuotiaan äitini tähänastisen elämäntaipaleen ansiosta. Olen kanssakulkijana seurannut ja auttanut äitiäni kulkemaan sosiaalipalvelujen sokkeloissa. Olen siinä jo melko hyvä, mutta aikansa se on ottanut. Äitini usein päivittelee, että ”mitenkähän olisin selvinnyt ilman teitä (minä ja sisareni)” vaikeasti hahmottuvassa palveluverkossa. Omaiset ovatkin erittäin keskeisessä roolissa ikäihmisten palvelujen osalta. Olenkin usein pohtinut, miltä näyttäisi digipalvelu, joka auttaisi minua ja äitiäni sote-arjessa. Apua arkeen.fi - verkkopalvelu auttaisi konkreettisesti eteenpäin kohti sopivinta palvelua, olipa kyse asumispalveluista tai muista äitini arjen palveluista (esim. siivous, jalkahoito). Palvelu esittäisi kysymyksiä ja ohjaisi eteenpäin kohti palvelun valintaa, äitini suostumuksella toki. Se tarjoaisi helposti hahmotettavassa muodossa olevia vertailutietoja siitä, millaisia palveluja esimerkiksi erilaiset ikäihmisten asumisyksiköt tarjoavat sekä näyttäisi paikkatilanteen riippumatta siitä ovatko ne julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tarjoamia vaihtoehtoja. Asumispalveluiden asukkaiden ja henkilöstön arviot palveluista ja esimerkiksi hoivakotien yleisestä ilmapiiristä kiinnostaisivat kävijöitä myös varmasti valintatilanteessa. Laskurilla voisi kokeilla mitä erilaiset palvelut kustantavat ja millaisia etuisuuksia voisi hakea omassa/omaisen elämäntilanteessa. Eri palvelukokonaisuuksien sisällöt ja hinnat olisivat myös näkyvillä (näin on muuten jo Virossa terveyspalvelujen osalta). Mikäli tekoälyä hyödyntävään Apua arkeen.fi -palveluun tunnistautuisi, palvelu hakisi omaan näkymään äitini perustiedot sekä erilaiset jo olemassa olevat palvelupäätökset, sekä muut tarvittavat henkilökohtaiset tiedot eri viranomaisten rekistereistä (Kela, verottaja, Kanta) keskitetysti, yhdistäisi tiedot ja hyödyntäisi niitä. Palvelu suosittaisi yhdistettyjen tietojen sekä äitini omien toiveiden pohjalta juuri hänelle sopivimpia palveluja. Palvelu helpottaisi sekä minun että äitini arkea. Se merkitsisi paitsi äitini kokonaistilanteen parempaa hahmottamista, myös nopeamaa päätöksentekoa, lisääntynyttä läpinäkyvyyttä tietoihin sekä päätöksenteon perusteisiin. Palvelu auttaisi myös ammattilaisia tunnistamaan asiakasvirtoja jo ennalta ja muokkaamaan palveluja asiakastarpeeseen paremmin soveltuviksi. Esimerkkinä kuvaamalleni Apua arkeen.fi -palvelulle on erityisesti korona-aikana tutuksi tullut omaolo.fi – palvelu, jossa kävijä saa oireisiinsa perustuvan suosituksen hoidostaan. Palvelu ohjaa hänet tarvittaessa omaan terveydenhuollon yksikköön. Kun aloimme Sitrassa hahmotella Omaolo.fi-palvelua (nimillä virtuaaliklinikka ja minunterveyteni.fi) vuonna 2013, juuri kukaan ei uskonut sen toteutumiseen. Viime vuoden marraskuussa Omaolo-palvelu ja sen osana avattu koronavirustaudin oirearvio-palvelu tavoitti jo kolme miljoonaa suomalaista ja oirearvioita oli täytetty toista miljoonaa. Palvelussa voi nykyisin tehdä paitsi omaan terveydentilaan liittyviä oirearvioita, saada arvion omaishoitotilanteesta sekä arvion henkilökohtaisesta avusta. Perusteluja älykkään palveluohjauksen kehittämisen tueksi antaa Kantarilla vuonna 2019 teettämämme kansalaiskysely, jossa kysyimme kansalaisilta mikä olisi ensisijainen taho, josta he hakevat apua arjen sujumiseen liittyvissä tilanteissa. Tulos oli yllättävä, sillä vain joka kymmenes (10 %) suomalainen ottaisi yhteyttä sosiaalipalveluihin. Lähes yhtä moni ilmoitti, ettei tiedä mihin ottaisi yhteyttä. 15 prosenttia vastaajista hakisi apua ensisijaisesti internetistä. Sen sijaan suosituin vaihtoehto (35 %) arjen haastavissa tilanteissa oli ottaa yhteyttä ensisijaisesti terveyspalveluihin, ja lähes sama määrä (27%) pyytäisi apua lähiomaiselta tai ystävältä. Eipä siis ihme, että terveyskeskukset kuormittuvat, kun terveysongelmien lisäksi ne koetaan ensisijaisiksi paikoiksi hakea apua myös sosiaalisiin, arjen haasteisiin! Tulevaisuudessa yksilöllinen terveys ja hyvinvointi korostuvat, jolloin tarve räätälöidylle hoidolle, hoivalle ja tuelle myös sosiaalipalveluissa kasvaa. Ihmisten tarpeet ja toiveet muuttuvat, digitalisaatio ja logistiikka kehittyvät ja terveys- ja hyvinvointitietoja hyödynnetään tehokkaammin. Enemmistö kansalaisista haluaisi lisää läpinäkyvyyttä ja vaikutusvaltaa sote-palveluja koskevissa asioissa. Tähän viittaa edellä mainitsemani, Kantarilla teettämä kansalaiskysely, jonka mukaan kansalaiset arvostavat henkilökunnan ammattitaidon lisäksi erityisesti palvelujen räätälöintiä juuri heidän tilanteeseensa soveltuviksi, yksilöllisesti sekä kokonaisvaltaisesti. Kolmanneksi tärkeimmäksi asiaksi kansalaiset mainitsivat palvelujen sisällön monipuolisuuden ja laajuuden. Kansalaisten luottamuksen kannalta on tärkeää, että viranomaiset pystyvät perustelemaan päätöksensä erityisesti silloin kun oppivia algoritmeja hyödynnetään päätöksenteossa. Kansalaisen ja asiakkaan arkea kuitenkin helpottaisi tuntuvasti, mikäli suostumukset sekä kaikki päätösasiakirjat sekä arjen hallintaan liittyvät asiat olisivat yhdestä paikasta saatavilla aivan kuten lääkereseptit ja diagnoosit omakannassa tällä hetkellä. Suuri enemmistö (81%) niistä vastaajista, joilla oli kokemusta ikääntyneiden sosiaalipalveluista, oli edellä mainitussa kyselyssämme sitä mieltä, että asiakkaalla tulisi olla nykyistä enemmän vapautta valita myös sosiaalipalveluiden sisältö. Vain 7 prosenttia oli eri mieltä asiasta. Tämä asettaa sosiaalityön ammattilaisille uusia haasteita, sillä asiakkaille tulisi pystyä luovuttamaan myös päätösvaltaa ja todellisia valinnan mahdollisuuksia. Sote-ammattilaisten näkökulmasta yksi suurimmista ongelmista on ollut se, että tiedot ovat hajallaan eri järjestelmissä, eikä toisen rekisterinpitäjän tietoihin ole aina pääsyä. Apotti-järjestelmään liittyvässä Maisa-palvelussa (www.maisa.fi) toteutuu vihdoin yhtenäinen näkyvyys perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tietoihin – palvelujen käyttäjä näkee tietonsa samassa paikassa. Palvelussa on myös mahdollisuus ottaa yhteytä sosiaalihuoltoon. Tämä tulisi olla valtakunnallisenakin tavoitteena kuin myös se, että kotihoidon vastuuhenkilöllä olisi näkyvyys asiakkaansa ajantasaisiin tietoihin esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen yhteydessä. Älykkäiden digitaalisten asiakaslähtöisten palvelujen laajentaminen merkitsisi parhaimmillaan sitä, että nyt päätösten tekemiseen käytettävä aika voitaisiin siirtää asiakkaiden elämäntilanteen tukemiseen ja aitoihin kohtaamisiin. Sama kehitystä toivotaan terveydenhuollossa; miten hallinnollisista töistä päästäisiin niin, että aikaa voitaisiin kohdentaa enemmän potilastyöhön, ennaltaehkäisyn tukemiseen, ihmisten kohtaamisiin ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Kehitystyötä on vielä edessä, mutta tavoite on selkeä ja kirkas: ammattilaisten ajansäästö ja päätösbyrokratian vähentäminen sekä ihmisten sujuvammat sote-palvelut eri elämäntilanteissa. Kirjoittaja: Tuula Tiihonen, johtava asiantuntija, Sitra Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Sitran Uudistumiskyky-teemalla. Hänen vastuualueenaan Sitrassa on ollut asiakaskokemuksen parantaminen sote-palveluissa sekä sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti terveydenhuollossa.
|
Blogin tarkoitusBlogissa julkaistaan tieteellisiä kirjoituksia sosiaalialan digitalisaatiosta eri näkökulmista. Blogi toimii sosiaalialan digitalisaation ajan kuvaajana ja tallentajana, sekä tietolähteenä ja keskustelun virittäjänä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Arkisto
January 2024
Kategoriat
All
|