digitalisaatio & sosiaaliala
MAHDOLLINEN YHTÄLÖ
Organisaation käytännön työtä tekeville puheet organisaation strategiasta ja strategisesta suunnittelusta voivat tuntua kaukaisilta ja jopa kaunopuheelta. Strategian merkitys kuitenkin korostuu organisaatiomuutoksissa ja uusien digitaalisten menetelmien käyttöönotossa. Näin kävi myös ilmi tutkimuksessani [1], jossa tarkasteltiin kuntoutusalan ammattilaisen näkemyksiä siihen, miten johtaminen voi tukea uuden digitaalisen järjestelmän käyttöönottoa. Tuloksissa korostui etenkin järjestelmän käytön vision ja tavoitteiden viestimisen tärkeys. Ammattilaiset haluavat tietää, miksi uusia digijärjestelmiä otetaan käyttöön ja mitä hyötyä digijärjestelmät antavat ammattilaisille ja organisaatiolle. [1] Tässä blogikirjoituksessa kuvaan tutkimukseni keskeisiä tuloksia digitaalisen järjestelmän käyttöönottoa edistävistä strategisen johtamisen käytännöistä ja pohdin niiden merkitystä ajankohtaisen sote-digitalisaation näkökulmasta. Selkeän vision ja tavoitteiden viestiminen Henkilöstö voi kokea epävarmuutta, kun organisaatiossa otetaan käyttöön uusi järjestelmä ja heille voi olla epäselvää, millaisia odotuksia heille asetetaan järjestelmän käyttöön liittyen. Tästä syystä pelkkä tiedottaminen ja ilmoitus uuden järjestelmän käyttöönotosta ei riitä. Käyttöönoton tueksi ammattilaiset haluavat tietää tarkemmin miksi järjestelmää ollaan ottamassa käyttöön ja mitä hyötyjä sillä tavoitellaan. [1]
Käyttöönottoa tukeva viestintä tulisi olla ennen kaikkea digijärjestelmän käyttöä kannustavaa. Henkilöstölle voidaan esittää tietoon perustuen järjestelmän käyttöönoton syistä sekä pitkän aikavälin suunnitelmista. Erilaiset esittelyvideot järjestelmästä, voivat toimia myös mielenkiinnon herättäjinä. Sähköisen viestinnän lisäksi lähijohtajat voivat viestiä tavoitteista ja konkretisoida niitä työyhteisöjen sisällä. Mitä järjestelmän käyttöönotto antaisi juuri tähän työyhteisöön. Johtajan kyky innostaa ja tuoda visiota näkyväksi tunnistetaan yhdeksi tärkeimmäksi johtamiskäytännöksi käyttöönotossa [4]. Positiivinen viestintä järjestelmästä ja hyötyjen esiin tuominen
Muutoksen edistämisessä tulisi myös tiedostaa yleisen positiivisen ilmapiirin ja uuteen järjestelmään liittyvän puheen ja dialogin merkitys. Järjestelmästä ja sen hyödyistä kertominen työyhteisön erilaisissa yhteisöissä ja tilanteissa sekä kannustaminen lähijohdon taholta tukevat käyttöönottoa. [1] Ammattilaisen kokemus teknologian positiivisesta vaikutuksesta työssä suoriutumisessa sekä paremmat tulokset asiakastyössä motivoivat ammattilaisia ottamaan uutta teknologiaa käyttöön työssään [5,6] ja poistavat esteitä uuden teknologian oppimisen tieltä [6]. Järjestelmän tavoitteiden toteutumisen seuraaminen Jatkuva seuranta ja palautteen kerääminen digitaalisen järjestelmän käyttöönotossa edistävät onnistunutta käyttöönottoa [8]. Järjestelmä tulisi jalkauttaa harkitusti ja sen tavoitteiden toteutumista seurata riittävästi. Ammattilaiset kokevat usein käyttöönoton jälkeen, että organisaation johdon kiinnostus digijärjestelmän käyttöön lopahtaa. Tämä voi johtaa siihen, että ammattilaiset kokevat jäävänsä uuden järjestelmän kanssa yksin, eikä heidän tuen tarpeistaan järjestelmän käyttöä kohtaan oteta vakavasti. Ammattilaiset toivovat enemmän kiinnostusta johtamisen tasolta myös käyttöönoton jälkeen. Erityisesti johdon tulisi olla kiinnostunut järjestelmän toimivuudesta sekä sille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi erilaisten palautteen ja kehitysideoiden kerääminen koetaan tärkeänä. [1] Jos järjestelmä ei toimi, uskalletaanko se myöntää ja uskalletaanko siihen puuttua? Johtamisen tulisi kyetä reagoimaan muutostarpeeseen ja korjata asia tarvittaessa. Palautteen ja seurannan avulla on mahdollista kerätä arvokasta tietoa ammattilaisten kokemuksista ja toteuttaa tarpeellisia muutoksia paremman käyttökokemuksen turvaamiseksi [8]. Vahva strateginen viestintä uuden digitaalisen järjestelmän käyttöönoton tukena Johtamisella voidaan vaikuttaa käyttöönottovaiheessa yksilön kokemaan teknologian hyödyllisyyteen viestimällä järjestelmän hyödyistä, tavoitteista ja visioista.
Johtajien kouluttaminen strategiseen viestimiseen voi olla yksi ratkaisu muutosten käyttöönoton varmistamiseksi [4]. Digitaalisten järjestelmien käyttöönotto haastaa johtajia ja edellyttää heiltä riittävää osaamista sekä viestinnästä, että digitalisaatiosta. On tärkeää varmistaa, että johtajien osaaminen on organisaatioissa ajan tasalla ja tarvittaessa vahvistaa osaamista lisäkoulutuksella, joita tarjotaankin monin paikoin. Suuntaviivoja ja askelmerkkejä
Kirjoittaja: Mira Hammarén, TtM, toimintaterapeutti yliopisto-opettaja, terveyshallintotiede, Oulun yliopisto Lähteet:
On kulunut vuosi siitä, kun avasimme tämän sosiaalialan digitalisaatiota käsittelevän blogin. Tavoitteemme oli tehdä näkyväksi alaan liittyvää tutkimusta ja kehittämistyötä sekä tuoda aiheen parissa toimivia tahoja yhteen. Kuluneen vuoden aikana lukuisat asiantuntijat ovat avanneet tutkimustaan ja pohdintojaan sosiaalialan digitalisaatiosta. On aika katsoa mitä asioita blogissamme on käsitelty ja pohtia, mitä aiheita tulevaisuudessa olisi tärkeää tuoda esiin.
Mari Kivistö ja Liisa Hokkanen pohtivat vammaisten henkilöiden osallisuutta palveludigitalisaatiossa ja kuvasivat, kuinka digitaalisten palveluiden käyttäjien joukko on todella monimuotoinen. Monimuotoisuus ja elämäntilanteiden yksilöllisyys tulisi huomioida palveluiden kehittämisessä ja tutkimuksessa.
Näin sote-alan työssä ammattilaisille jäisi enemmän aikaa tärkeään vuorovaikutukselliseen asiakastyöhön ja ennaltaehkäisevien palveluiden toteuttamiseen. Onnistuessaan tämä toisi myös kaivattuja säästöjä. Sosiaalityön päivänä Samuel Salovaara pohti digitalisaatiota päivän teeman, maailmanlaajuisen yhteyden, näkökulmasta. Erja Saarinen loi katsauksen sosiaalibarometrin tuloksiin ja digitaalisen avun saavutettavuuteen ja korosti julkisen vallan vastuuta saavutettavien palveluiden kehittämisessä, jotta kukaan ei jäisi palveluiden ulkopuolelle. Hanna Holmberg-Soto & Tuuli Kotisaari kuvasivat sosiaalityön digitalisaation ilmenemistä sosiaalisessa mediassa ja kannustivat organisaatioita ja ammattilaisia toimimaan rohkeasti suunnannäyttäjinä digitalisaation hyödyntämisessä.
Aiheita on vuoden aikana ollut paljon, mutta olemme kuitenkin vasta alussa sosiaalialan digitalisaatioon liittyvien näkökulmien avaamisessa. Digitalisaatio läpäisee yhteiskuntaa, arkeamme ja sosiaalista elämää. Teknologiat kehittyvät vauhdilla ja uusia innovaatioita tulee esiin jatkuvasti muovaten tapojamme ja käytäntöjämme työssä ja arjessa. [1,2] Sosiaalialan näkökulmasta tehtävä tutkimus ja kehittäminen on edelleen erittäin ajankohtaista ja tärkeää. Terveydenhuoltoon verrattuna olemme vasta tämän tutkimusmatkan alussa [vrt. 3]. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi ns. tekoälyn ja algoritmien käytöstä sosiaalialalla [4]. Digitalisaatioon liittyy paljon eettisiä näkökulmia, joita on tärkeää tutkia ja tarkastella huolellisesti [ks. esim. 5]. Digitalisoituva tieto luo uusia mahdollisuuksia tiedon hyödyntämiselle esimerkiksi tiedolla johtamisessa ja vaikuttavuustutkimuksessa [6]. Digitaalisten palveluiden ja tietojärjestelmien kehittäminen ja lisääntyvä käyttö luo tarpeen tarkastella näiden teknologioiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä [7,8].
Kiitämme kaikkia kirjoittajia ja blogimme lukijoita tästä vuodesta! Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi uudet ja vanhat kirjoittajat jatkamaan sosiaalialan digitalisaation tarkastelua. Tekstiehdotuksia voi lähettää blogin toimittajille tai osoitteeseen: digisosiaali (at) gmail.com. Tarkempia ohjeita tekstin laatimiseen löytyy täältä. Hyvää uutta vuotta toivottaen, Samuel, Anna-Maija & Noora Sosiaalialan digitalisaatio -blogin toimittajat Lähteet:
|
Blogin tarkoitusBlogissa julkaistaan tieteellisiä kirjoituksia sosiaalialan digitalisaatiosta eri näkökulmista. Blogi toimii sosiaalialan digitalisaation ajan kuvaajana ja tallentajana, sekä tietolähteenä ja keskustelun virittäjänä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Arkisto
January 2024
Kategoriat
All
|