digitalisaatio & sosiaaliala
MAHDOLLINEN YHTÄLÖ
Organisaation käytännön työtä tekeville puheet organisaation strategiasta ja strategisesta suunnittelusta voivat tuntua kaukaisilta ja jopa kaunopuheelta. Strategian merkitys kuitenkin korostuu organisaatiomuutoksissa ja uusien digitaalisten menetelmien käyttöönotossa. Näin kävi myös ilmi tutkimuksessani [1], jossa tarkasteltiin kuntoutusalan ammattilaisen näkemyksiä siihen, miten johtaminen voi tukea uuden digitaalisen järjestelmän käyttöönottoa. Tuloksissa korostui etenkin järjestelmän käytön vision ja tavoitteiden viestimisen tärkeys. Ammattilaiset haluavat tietää, miksi uusia digijärjestelmiä otetaan käyttöön ja mitä hyötyä digijärjestelmät antavat ammattilaisille ja organisaatiolle. [1] Tässä blogikirjoituksessa kuvaan tutkimukseni keskeisiä tuloksia digitaalisen järjestelmän käyttöönottoa edistävistä strategisen johtamisen käytännöistä ja pohdin niiden merkitystä ajankohtaisen sote-digitalisaation näkökulmasta. Selkeän vision ja tavoitteiden viestiminen Henkilöstö voi kokea epävarmuutta, kun organisaatiossa otetaan käyttöön uusi järjestelmä ja heille voi olla epäselvää, millaisia odotuksia heille asetetaan järjestelmän käyttöön liittyen. Tästä syystä pelkkä tiedottaminen ja ilmoitus uuden järjestelmän käyttöönotosta ei riitä. Käyttöönoton tueksi ammattilaiset haluavat tietää tarkemmin miksi järjestelmää ollaan ottamassa käyttöön ja mitä hyötyjä sillä tavoitellaan. [1]
Käyttöönottoa tukeva viestintä tulisi olla ennen kaikkea digijärjestelmän käyttöä kannustavaa. Henkilöstölle voidaan esittää tietoon perustuen järjestelmän käyttöönoton syistä sekä pitkän aikavälin suunnitelmista. Erilaiset esittelyvideot järjestelmästä, voivat toimia myös mielenkiinnon herättäjinä. Sähköisen viestinnän lisäksi lähijohtajat voivat viestiä tavoitteista ja konkretisoida niitä työyhteisöjen sisällä. Mitä järjestelmän käyttöönotto antaisi juuri tähän työyhteisöön. Johtajan kyky innostaa ja tuoda visiota näkyväksi tunnistetaan yhdeksi tärkeimmäksi johtamiskäytännöksi käyttöönotossa [4]. Positiivinen viestintä järjestelmästä ja hyötyjen esiin tuominen
Muutoksen edistämisessä tulisi myös tiedostaa yleisen positiivisen ilmapiirin ja uuteen järjestelmään liittyvän puheen ja dialogin merkitys. Järjestelmästä ja sen hyödyistä kertominen työyhteisön erilaisissa yhteisöissä ja tilanteissa sekä kannustaminen lähijohdon taholta tukevat käyttöönottoa. [1] Ammattilaisen kokemus teknologian positiivisesta vaikutuksesta työssä suoriutumisessa sekä paremmat tulokset asiakastyössä motivoivat ammattilaisia ottamaan uutta teknologiaa käyttöön työssään [5,6] ja poistavat esteitä uuden teknologian oppimisen tieltä [6]. Järjestelmän tavoitteiden toteutumisen seuraaminen Jatkuva seuranta ja palautteen kerääminen digitaalisen järjestelmän käyttöönotossa edistävät onnistunutta käyttöönottoa [8]. Järjestelmä tulisi jalkauttaa harkitusti ja sen tavoitteiden toteutumista seurata riittävästi. Ammattilaiset kokevat usein käyttöönoton jälkeen, että organisaation johdon kiinnostus digijärjestelmän käyttöön lopahtaa. Tämä voi johtaa siihen, että ammattilaiset kokevat jäävänsä uuden järjestelmän kanssa yksin, eikä heidän tuen tarpeistaan järjestelmän käyttöä kohtaan oteta vakavasti. Ammattilaiset toivovat enemmän kiinnostusta johtamisen tasolta myös käyttöönoton jälkeen. Erityisesti johdon tulisi olla kiinnostunut järjestelmän toimivuudesta sekä sille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi erilaisten palautteen ja kehitysideoiden kerääminen koetaan tärkeänä. [1] Jos järjestelmä ei toimi, uskalletaanko se myöntää ja uskalletaanko siihen puuttua? Johtamisen tulisi kyetä reagoimaan muutostarpeeseen ja korjata asia tarvittaessa. Palautteen ja seurannan avulla on mahdollista kerätä arvokasta tietoa ammattilaisten kokemuksista ja toteuttaa tarpeellisia muutoksia paremman käyttökokemuksen turvaamiseksi [8]. Vahva strateginen viestintä uuden digitaalisen järjestelmän käyttöönoton tukena Johtamisella voidaan vaikuttaa käyttöönottovaiheessa yksilön kokemaan teknologian hyödyllisyyteen viestimällä järjestelmän hyödyistä, tavoitteista ja visioista.
Johtajien kouluttaminen strategiseen viestimiseen voi olla yksi ratkaisu muutosten käyttöönoton varmistamiseksi [4]. Digitaalisten järjestelmien käyttöönotto haastaa johtajia ja edellyttää heiltä riittävää osaamista sekä viestinnästä, että digitalisaatiosta. On tärkeää varmistaa, että johtajien osaaminen on organisaatioissa ajan tasalla ja tarvittaessa vahvistaa osaamista lisäkoulutuksella, joita tarjotaankin monin paikoin. Suuntaviivoja ja askelmerkkejä
Kirjoittaja: Mira Hammarén, TtM, toimintaterapeutti yliopisto-opettaja, terveyshallintotiede, Oulun yliopisto Lähteet:
Vaikka podcasteja on ollut tarjolla jo parisen kymmentä vuotta, niiden suosio on lisääntynyt Suomessa huomattavasti lyhyen ajan sisällä. Yhä useampi kuuntelee podcasteja säännöllisesti ja 15-64-vuotiaista jopa 21% kuuntelee podcasteja viikoittain [2]. Pari sanaa lastensuojelusta - podcastin perustaminen ja samalla omalle epämukavuusalueelle meneminen oli meidän kohdallamme siis sekä tietoinen päämäärä että korona-arjen mukanaan tuoma päähänpisto. Digitalisaation avulla salaisesta viranomaistoiminnasta tulee julkista ja läpinäkyvääSosiaalityön tekeminen siellä, missä kaikki ihmiset ovat, eli sosiaalisessa mediassa, on ollut meille jo useamman vuoden selkeä tavoite. Olemme huomanneet, miten nopeasti tietoisuus lastensuojelusta ja sosiaalityöstä on sosiaalisen median hyödyntämisen avulla lisääntynyt niin toisten viranomaisten kuin tavallisten kansalaisten keskuudessa.
Julkinen keskustelu sosiaalityöstä mahdollistaa sen, että kuntien mahdolliset eroavaisuudet toimintamalleissa ja resursseissa tulevat kaikkien tietoon ja näin palveluvalikkoon ja rakenteisiin voidaan aidosti vaikuttaa. Viranomaisten tuleminen virtuaalisesti ruohonjuuritasolle yhteisösosiaalityön tapaan on yksi vastaus toiveisiin käydä vuoropuhelua niin viranomaisten välillä kuin suoraan asiakkaiden kanssa. Digitalisaation hyödyntäminen julkisuuskuvan parantamisessa ja ylipäänsä sosiaalityön tekemisessä luo runsaasti erilaisia vuorovaikutuksen mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Ei ole itsestään selvää pysyä nopeatempoisen ja pinnallisen sosiaalisen median tahdissa samalla pitäen yllä uskottavaa viranomaisroolia. Suuren yleisön mielestä kaikista kiinnostavimmat yksityiskohdat eli ihmiselämän tragediat eivät myöskään kuulu sosiaalisen median kanaville tai sosiaalityöntekijän etiikkaan [5], minkä vuoksi sosiaalityö sosiaalisessa mediassa on todennäköisesti jo saavuttanut suosionsa huipun. Siitä huolimatta on tärkeää, että sosiaalityötä pidetään esillä jatkossa myös uusilla sosiaalisen median foorumeilla samalla tuoden sosiaalityötä osaksi meidän kaikkien luonnollista toimintaympäristöä. “If you are on time, you’re late” - mitä meidän tulisi jo olla tekemässä?Pari sanaa lastensuojelusta - podcastimme jaksot ovat kahvitauon mittaisia, koska nopeatempoisessa yhteiskunnassa ajankäyttö on rajallista ja parhaiten yleisön tavoittaa lyhyillä ja mukaansa tempaavilla viesteillä. Kaikista podcast-jaksojemme aiheista olisi voinut - ja suorastaan olisi pitänyt - puhua vähintään tunnin tai kaksi. Asioiden tiivistämisellä on aina omat varjopuolensa ja pahimmillaan näin voidaan luoda moninaisia ilmiöitä yksinkertaistavia mielikuvia. Tästä riskistä huolimatta sosiaalista mediaa ja digitalisaation mahdollisuuksia laajemmin ei tule karttaa, vaan jokainen mahdollisuus tehdä sosiaalityötä ja saada sosiaalityölle näkyvyyttä tulee ottaa rohkeasti vastaan. Digitalisaatio taitaa olla lukuisista hyvistä esimerkeistään huolimatta edelleen monien kuntaorganisaatioiden mielikuvissa kaukainen tulevaisuuden innovaatio, jonka käyttöönottoon odotetaan ulkopuolisia ratkaisuja. Tämän takia innostuneimmat sosiaalityöntekijät hyödyntävät digitalisaatiota lähinnä vapaa-ajallaan, vaikka kaikkein keskeisintä olisi hyödyntää digitalisaatio täysimääräisesti asiakastyössä ja sen kehittämisessä. Kysymyksemme kuntaorganisaatioille on: mikä digitalisaatiossa pelottaa edelleen? Jostainhan se kertoo, että meillä ei ole edelleenkään toimivia viranomaistyön käytössä olevia digitaalisia palveluita, vaikka sosiaalityöntekijöiden joukossa on lukuisia digitalisaatiosta innostuneita käytännön toteuttajia.
Näihin kaikkiin on jo olemassa välineet, mutta sosiaalityön arjessa olemme vasta siirtyneet vihkoihin kirjaamisesta reaaliaikaiseen dokumentointiin. Sosiaalityöntekijöinä meidän tulee saada vahvistusta teknologiaosaamiseen, jotta voimme ottaa digisosiaalityön olemassa olevat kaikki keinot täysimääräisinä haltuun [6]. Vaikka verkostoneuvotteluja varaavasta robotista on ehkä vielä turha haaveilla, sosiaalityössä on kaikki mahdollisuudet hyödyntää uusia digitalisaation innovaatioita täydentämään ja mahdollistamaan perinteistä kohtaamis- ja auttamistyötä [7]. Koska sosiaalityössä osataan löytää ratkaisuja jopa niinkin suuriin ja globaaleihin kysymyksiin, kuten köyhyyden vähentämiseen ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen, meille digitalisaation tulevaisuuden kehittäminen on haaste, jonka voisimme helposti ottaa vastaan. Mitä sanotte - otetaanko yhdessä sosiaalityön digitalisaatio haltuun?Kirjoittajat: Hanna Holmberg-Soto, johtava sosiaalityöntekijä Tuuli Kotisaari, johtava sosiaalityöntekijä Pari sanaa lastensuojelusta – podcast Lähteet:
|
Blogin tarkoitusBlogissa julkaistaan tieteellisiä kirjoituksia sosiaalialan digitalisaatiosta eri näkökulmista. Blogi toimii sosiaalialan digitalisaation ajan kuvaajana ja tallentajana, sekä tietolähteenä ja keskustelun virittäjänä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Arkisto
January 2024
Kategoriat
All
|