digitalisaatio & sosiaaliala
MAHDOLLINEN YHTÄLÖ
Kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään 16.3. ja vuoden 2021 teema kutsuu sosiaalisen solidaarisuuden ja maailmanlaajuisen yhteyden vahvistamiseen. Teema on ajankohtainen ja tärkeä eläessämme keskellä maailmanlaajuisen pandemian moninaisia vaikutuksia, joista monet ovat vielä edessä. Aihe kytkeytyy myös digitalisaatioon, sillä juuri digitaaliset välineet ja sovellukset mahdollistavat nykyään yhteydenpidon lukemattomiin ihmisiin eri puolilla maailmaa monin eri tavoin. Miten tämä sosiaalisten suhteiden ja verkostojen laajeneminen olisi syytä huomioida sosiaalityössä? Aiheeseen kytkeytyy useita eri näkökulmia, joista tarkastelen tässä tekstissä asiakkaan tilanteen ymmärtämisen ja ammatillisen verkostoitumisen näkökulmia. Sosiaalityön erityisyys ja asiantuntijuus kiinnittyy ihmisen näkemiseen sosiaalisessa tilanteessaan [1,2]. Jo 120 vuotta sitten sosiaalityön pioneeri Mary Richmond [3] esitteli kuuluisan ympyrädiagrammin, jossa hän kuvasi yksilön ja ympäristön välistä suhdetta. Ympäristön katsotaan tässä käsittävän laajasti kaiken, mikä yksilöön vaikuttaa, kuten työ, läheiset, instituutiot, materia jne. [4]. Asiakkaan ja hänen ympäristönsä välistä suhdetta korostettiin myös sosiaalityön systeemiteoreettisissa lähestymistavoissa [5]. Systeeminen lähestymistapa painottaa asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen ymmärtämistä ja esittää, että näin on mahdollista ymmärtää myös kompleksisia ilmiöitä, jotka ovat tyypillisiä sosiaalityössä [5, s.51-53]. Nykyaikaisessa sosiaalityössä on tärkeää tunnistaa myös teknologian vaikutukset ihmisten sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja tilanteisiin, sekä huomioida nämä asiakkaan tilanteen ja verkostojen kartoituksessa. Pitkään ihmisen ympäristö kiinnittyi vahvasti maantieteelliseen sijaintiin, mutta nykyään digitalisaatio on tuonut ulottuvillemme laajemman piirin ilmiöitä ja ihmisiä. Voimme muodostaa suhteita maailman toisella puolella elävien ihmisten kanssa ja tulla osaksi toisessa maassa olevaa ryhmää teknologian avulla pysyessämme itse fyysisesti paikallamme. Esimerkiksi nuorten verkkovälitteisen pelaamisen on todettu tarjoavan mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden rakentamiselle ja siten yksinäisyyden lievittämiseen [6]. Sosiaalityössä käytettyjä visuaalisia malleja, kuten ekokarttaa [7], sukupuuta [8] ja verkostokarttaa on perinteisesti hyödynnetty asiakkaan tilanteen kuvaamisen ja analyysin tukena [5, s. 118-121]. Paikkatietojärjestelmät (GIS, Geographic Information Systems) tarjoavat mahdollisuuksia hahmottaa asiakkaan tilannetta myös maantieteellisesti, esimerkiksi karttakuvana [9]. Tarjoaisiko näiden työkalujen digitalisoiminen ja sulauttaminen osaksi sosiaalityössä käytettäviä tietojärjestelmiä paremman tuen ammattilaisille asiakkaan tilanteen hahmottamiseen, kun nykyjärjestelmien ei koeta tarjoavan asiaan riittävää tukea [10]? Millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio sitten tarjoaa sosiaalityön ammattilaisten välisille suhteille? Digitaaliset alustat tarjoavat ainakin keinoja verkostoitumiselle ja ajankohtaisten teemojen sekä hyvien käytäntöjen jakamiselle. Näistä ovat esimerkkejä sosiaalisessa mediassa toimivat Sosiaalityön uraverkosto ja eSosiaalityön mahdollisuudet -ryhmät, jotka molemmat ovat keränneet satoja jäseniä. Hyvä esimerkki on myös sosiaalityön tutkimuksen päivät, jotka järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa. Päivät keräsivät satoja sosiaalityön tutkimuksesta kiinnostuneita osallistujia seuraamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Päivien tekninen toteutus oli erinomainen ja sai paljon kiitosta. Sosiaalisen median kautta voi myös tehdä sosiaalityötä ja sosiaalityön tutkimusta uudella tavalla näkyväksi. Olen itse ilolla ja mielenkiinnolla kuunnellut mm. Laura Tiitisen podcasteja (esim. Digisosiaalityön koronaloikka), Hanna Holmberg-Soton ja Tuuli Kotisaaren Pari sanaa lastensuojelusta podcastia sekä seurannut Pelastakaa lapset ry:n Digisosiaalityön instagram-tiliä ja Maija Haapalan ja Camilla Jokelan Tiktok-tiliä Sossut. Nämä kanavat tuovat kiinnostavalla ja helposti lähestyttävällä tavalla erilaisia sosiaalityön näkökulmia ulottuvillemme ja tarjoavat myös peilauspintaa omille ajatuksille ja kokemuksille. Uskoisin näiden tarjoavan kiinnostavaa sisältöä myös sosiaalityön opiskelijoille ja sosiaalityön uraa harkitseville. Mahdollisuuksien lisäksi digitalisaatio myös haastaa sosiaalityötä. Sosiaalityöntekijöillä on eettinen velvollisuus tunnistaa teknologian ja sosiaalisen median vaikutuksia työssään ja huomioida nämä siten, että asiakkaiden yksityisyys ja luottamuksellisuus eivät vaarannu [11]. Eettiset näkökulmat tulee huomioida riittävän monipuolisesti ja kattavasti kriittistä reflektiota hyödyntäen ja laadittuja ohjeistuksia noudattaen, jolloin on mahdollista vahvistaa sosiaalista yhteisyyttä turvallisesti [12]. Eettiset vaateet huomioiden ja digitalisaatiota hyödyntäen voimme rakentaa rohkeasti sosiaalista solidaarisuutta ja maailmanlaajuista yhteisyyttä. Oikein hyvää sosiaalityön päivää kaikille! Kirjoittaja: Samuel Salovaara, sosiaalityön väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto Lähteet:
Comments are closed.
|
Blogin tarkoitusBlogissa julkaistaan tieteellisiä kirjoituksia sosiaalialan digitalisaatiosta eri näkökulmista. Blogi toimii sosiaalialan digitalisaation ajan kuvaajana ja tallentajana, sekä tietolähteenä ja keskustelun virittäjänä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Arkisto
January 2024
Kategoriat
All
|