digitalisaatio & sosiaaliala
MAHDOLLINEN YHTÄLÖ
Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden digitalisoitumisen visaisiin ongelmiin löydettyjä ratkaisuja16/1/2024
Visainen pulma lienee sellainen ongelma, joka on vaikeasti ratkaistava ja moniulotteinen. Se on lujassa ja sen sinnikkyyttä pitää murentaa pala palalta. [1] SoTyDigi -hankkeen (Sosiaali- ja työllisyysalan digitaaliset palvelut ja etäohjaus pitkien välimatkojen maakunnassa) aikana totesimme, että osallisuus digiyhteiskunnassa on yksi tällainen visainen haaste. Ratkaisut visaisiin pulmiin eivät synny hetkessä. Pala palalta voidaan löytää keinoja, joilla eri toimijat voivat edistää digiosallisuutta. Yhteiskehittämisprosessien äärellä voi oppia lyhyessä ajassa paljon muiden organisaatioiden toiminnasta, kun kohderyhmä on tuttu ja toimintaympäristö on yhteinen. Joku on saattanut pohtia tiettyä ongelmaa jo pitkään, kun toinen toimija on sen jo ratkaissut. Myös ideointi ja innovointi uusien ja ehkä eri tavallakin ajattelevien ihmisten kanssa voi olla hyvinkin hedelmällistä. Visaisiin pulmiin voi löytyä rohkeita ratkaisuja, kun uskalletaan kokeilla yhdessä. Jaamme tässä blogikirjoituksessa kokemuksia ja oppimaamme eteenpäin. Näin toivomme, että tulokset ja kokeilut laajenevat ympäri Suomea, ja niistä voi saada apua joku muukin digitalisaatioon liittyvien haasteiden kanssa kamppaillessaan. Lähtökohtana digin hyödyllisyys tiedostaen sen haasteet SoTyDigi -hankkeessa kehittämisen lähtökohtana oli, että laadukkaiden digi- ja etäpalveluiden määrän kasvu perinteisen asioinnin rinnalle helpottaa sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkaiden mahdollisuuksia saada erilaisia palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Toisaalta alusta asti tunnistettiin, että digisyrjäytyminen oli olemassa oleva ilmiö digitalisaatiokehityksen rinnalla myös Pohjois-Karjalassa. Oli tiedossa, että työttömien ihmisten digiosaamista tulisi aktiivisesti lisätä, jotta he osaisivat hyödyntää tarjolla olevia digipalveluja. Myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden työntekijöiden monipuoliseen digiosaamiseen oli tarve panostaa. Näihin teemoihin lähdettiin pureutumaan yhteistyössä sosiaali- ja työllispalveluiden toimijoiden ja työttömien asiakkaiden kanssa. Totesimme pian, että entistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota haavoittuvassa asemassa olevien työikäisten digiosallisuuden kokonaisvaltaiseen lisäämiseen ja arjen digitaitojen varmistamiseen. Digitukea oli hankkeen alkuvaiheessa Pohjois-Karjalan maakunnassa tarjolla hyvin vaihtelevasti, mikä lienee yksi vaikuttava tekijä monien työttömien heikkoon digiosaamiseen. Yhteiskehittämiseen haluttiin saada mukaan myös asiakkaat. He pääsivät mukaan hankkeen kehittämisprosessiin Tuumailua Digistä-työpajoissa keväällä 2022 sekä myöhemmin palvelumuotoilupiloteissa ympäri maakuntaa. Hankkeen aikana kehitettiin myös konkreettinen työkalu työttömien digiosaamisen kehittämiseen. Digivalmennus -toimintamallia voidaan hyödyntää ja soveltaa jatkossa missä tahansa työikäisten palveluissa. Tavoitteena oli lisätä myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden työntekijöiden digi- ja etäohjausosaamista ja vastata heidän esiin nostamiinsa osaamistarpeisiin jatkuvan oppimisen keinoin. Osaamisen kehittämiseksi testattiin ja kehitettiin kaksi avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksoa: Digiohjaus ja -tuki sote- ja työllisyysalan asiakastyössä sekä Etänä tehtävä ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa. Tulevien sote-ammattilaisten näkökulmasta hankkeessa kehitettiin digiosaamista sosionomikoulutukseen ja mallinnettiin koko opetussuunnitelman kattava digipolku osaksi opintoja. Asiakkaiden digiprofiilit SoTyDigi-hankkeessa yhtenä tavoitteena oli ymmärtää digin käyttöä ja käyttämättömyyttä työikäisten työelämän ulkopuolella olevien ihmisten näkökulmasta. Hankkeessa toteutetun palvelumuotoilumenetelmiä mukailevan tiedonkeruuprosessin myötä meille syntyi idea kuvata työttömien digiosaamista neljän eri asiakasprofiilin avulla. Tavoitteena oli saavuttaa nykytilan ymmärrys työttömien digiosaamisesta Pohjois-Karjalassa. Arvokkain tieto saatiin työelämän ulkopuolella olevilta ihmisiltä itseltään kevään 2022 aikana järjestetyissä Tuumailua digistä -työpajoissa ympäri Pohjois-Karjalaa. Työpajojen aikana selvisi nopeasti, että osalla oli erittäin hyvät digitaidot, kun taas toisilla digitaidot olivat hyvin heikot. Kohderyhmässä vaikutti olevan hyvin erilaisia tarpeita digiosaamisen kehittämisen suhteen. Työttömän ihmisen näkökulma saattaa poiketa merkittävästi esimerkiksi vastaavan ikäisen työelämässä olevan ihmisen kokemuksista arjesta digiyhteiskunnassa. Asiakasprofiilien tarkoitus on toimia työkaluina työikäisten palveluissa erityisesti sosiaali- ja työllisyyspalveluissa työskenteleville ammattilaisille, kun he arvioivat työttömänä olevan asiakkaan kanssa yhdessä digiosaamisen vahvuuksia ja haasteita. Asiakasprofiilit auttavat työntekijää tunnistamaan sopivia keinoja erilaisten asiakkaiden osaamisen kehittämiseksi ja digirohkeuden tukemiseksi. Voit tutustua profiileihin tarkemmin loppujulkaisustamme [2]. Palvelumuotoilupilotit olivat ketteriä kokeiluja arjessa tärkeiksi koetuista teemoista Asiakasprofiileihin pohjaten testasimme ja loimme hankkeessa useita erilaisia pilotteja ja toimintamalleja. Palvelumuotoiluun pohjanneet pilotit osoittivat, kuinka nopeatempoisella, arjen työhön limittyvällä ja suhteellisen pienimuotoisellakin ketterällä kehittämisellä saavutetaan suuria asioita. Testasimme muun muassa kierrätettyjen laitteiden välitystä niitä tarvitseville tahoille ja asiakkaille. Työttömien ihmisten digitaitojen kehittymisen esteenä voi joskus olla sopivien laitteiden puute. Kokeilussa oli tunnistettu tarve tarjota digittömille, eli hyvin vähän tai ei ollenkaan digiä käyttäville, asiakkaille laitteita omaan käyttöön. Kokeilun ideana oli saada laitteet yrityksiltä tai yhdistyksiltä lahjoituksina, jolloin tyhjennetyt laitteet voitaisiin ohjata uudelleen asiakaskäyttöön. SoTyDigi-hankkeessa tunnistettiin tilaisuus hyödyntää Karelia-ammattikorkeakoulun henkilökunnan käytöstä poistuvia laitteita lahjoituskäyttöön digiosallisuuden edistämiseksi. Vuositasolla käytöstä poistettavia laitteita on noin 60–70 kappaletta. SoTyDigi-hankkeen aloitteesta koneita tyhjennettiin Karelian tietohallinnossa ja lahjoitettiin edelleen hankkeen yhteistyökumppaneille hyödynnettäväksi kehittämiskokeiluihin. Lisäsi SoTyDigi–hankkeessa tunnistettiin tarve intensiivisemmälle henkilökohtaiselle digitaitojen ohjaukselle, mihin liittyen kehitettiin Asiakaslähtöinen digivalmennus -toimintamalli. Digivalmennusryhmien erityispiirteinä oli pienryhmämuotoinen toteutus, asiakkaiden tahdissa eteneminen ja keskittyminen arjen taitojen hallintaan. Asiakaslähtöisen digivalmennuksen koko kehitysprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. Tavoitteena oli testata, mitkä asiat ovat tärkeitä digivalmennuksessa ja muodostaa toimintamalli digivalmennusten suunnittelun ja toteuttamisen tueksi. Digitaitojen kartoittaminen on hyvä lähtökohta asiakkaalle tarjottavalle digituelle tai -valmennukselle. Tällöin voidaan varmistua siitä, että ohjauksessa keskitytään asiakkaan kannalta oikeisiin asioihin. Digitaitojen määritteleminen ja kartoittaminen ei ole aina helppoa, kun määrittelyjä on monenlaisia ja erilaisia käsitteitä valtavasti. Erona luku- ja kirjoitustaitoon digitaidot vanhenevat nopeasti ja vaativat jatkuvaa päivittämistä. SoTyDigi-hankkeessa kehitettiin ja testattiin useita erilaisia digiosaamisen kartoituslomakkeita ja -tapoja. Esimerkiksi Sotydigi-hankkeen toimeksiannosta sosionomiopiskelija Tuomo Parkkinen kehitti toiminnallisen digitaitojen kartoituslomakkeen. Lomaketta käyttäessä asiakas suorittaa lomakkeella annetut tehtävät, ja arvioi suoriutuiko niistä itsenäisesti vai ohjaajan avustuksella. Ohjaajan roolina on havainnoida asiakkaan suoritusta sekä avustaa tätä tarvittaessa. Lopuksi ohjaaja haastattelee asiakasta suorituksen ja kartoituslomakkeesta tulleiden arvioiden ja huomioiden perusteella. Haastattelussa nousseet huomiot, kuten vahvuudet, kehityskohteet ja haasteet kirjataan erilliselle haastattelulomakkeelle. LopuksiKaksi ja puoli vuotta sitten hyppäsimme kaikille meille uuteen aiheeseen. Emme silloin vielä ymmärtäneet kuinka monitahoisesta ja monitasoisesta ongelmasta digiosattomuudessa ja digitaalisten palveluiden käytössä on kyse. Matkalla ymmärrys on kasvanut ja haluammekin jakaa ymmärryksen kanssanne. Parasta on ollut havaita, että yhdessä tekemällä löytyy monia ratkaisuja vaikeiden, jopa visaisten, haasteiden selättämiseen. Pienillä teoilla ja askelilla voimme kaikki edistää toistemme osallisuutta digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tutustu tarkemmin kokeiluihin: Testasimme kierrätettyjen laitteiden välitystä niitä tarvitseville tahoille ja asiakkaille: Hankeraportti, s. 27-30. Loimme asiakaslähtöisen digivalmennuksen toimintamallin: Hankeraportti, s. 52-55. Testasimme kirjastojen digiopastusta: Hankeraportti, s. 56-58. Loimme digitaitojen kartoituslomakkeen, digitaitojen työkirjan asiakkaille sekä etävalmennuksen työkalupakin: Hankeraportti, s. 59-62. Katso myös: Soty-Digi materiaalit. Toteutimme palvelumuotoiluvalmennuksen, missä sosiaali- ja työllisyyspalveluiden toimijat ympäri maakuntaa testasivat digiosallisuutta ja -osaamista edistäviä kehittämiskokeiluja: Hankeraportti, s. 98-106.
Loimme avoimen ammattikorkeakoulun kursseja:
Kaikkiin kokeiluihin löydät syventävää tietoa hankkeen kotisivuilta, loppuraportista ja Digiosaamisen askeleita työikäisten palveluiden -Thinglinkistä. Materiaalit sisältävät kartoituslomakkeita, työkalupakkeja, nauhoitteita ja podcastin. Tervetuloa tutustumaan hankkeen tuotoksiin! Kirjoittajat: Salla Anttila, Jaana Kurki, Nadja Marjomaa, Tiina Soininen ja Katja Sorjonen Lähteet:
Comments are closed.
|
Blogin tarkoitusBlogissa julkaistaan tieteellisiä kirjoituksia sosiaalialan digitalisaatiosta eri näkökulmista. Blogi toimii sosiaalialan digitalisaation ajan kuvaajana ja tallentajana, sekä tietolähteenä ja keskustelun virittäjänä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Arkisto
January 2024
Kategoriat
All
|