Perusoikeudet ja kansalaisten digi-kyvykkyys EU:n politiikkaohjelmien varjossa - Pohdintoja Suomen DESI-indeksin tuloksista

Euroopan Komission DESI-indeksin julkaisussa todetaan, että “Vain digitaalisesti itsenäinen EU voi ohjata digitaalisen muutoksen eurooppalaisten arvojen mukaiseksi”. Kesällä uutisoitiin uusimman DESI-indeksin (Digitalisaatioindeksi) julkaisusta ja siinä Suomi nousi EU:n jäsenmaiden kärkeen. [1]

Polku digitaaliselle vuosikymmenelle

DESI-vertailu edistää Euroopan Unionin politiikkaohjelman ‘Polku digitaaliselle vuosikymmenelle’ toteutumista. Sen neljä pääkohtaa linkittyvät kansalaisten Digitaalisten oikeuksien julistukseen. Keskeistä on digitaalisesti osaava väestö, tekniikan korkeasti osaavien ammattilaisten määrä, kestävä digitaalinen infrastruktuuri, yritysten digitaalinen siirtymä ja julkisten palveluiden digitalisaatio. Ajatus painottaa Euroopan Unionin keskeistä arvo pohjaa, resilienssiä ja turvallisuutta pyrkien sitomaan digitalisaation Euroopan historiallisiin arvoperusteisiin. (Ks. Taulukko 1.)

Kun tarkastellaan vertailussa parhaiten menestyneiden maiden tuloksia, voidaan huomata, että kaikilla on suunnilleen sama aste julkisten palveluiden digitalisaatiossa. Suurimmat erot tulevat kansalaisten perusdigitaitojen hallinnasta. Osittain eroja on myös yhteyksissä. Suomen tulosten osalta voimme olla erityisen tyytyväisiä kansalaisten osaamiseen. [2] (Kuva 1.)

Digitalisaatiossakin turvattavat eurooppalaiset arvot

EU:n arvopohja on rakentunut vasta, kun EU alkoi laajentua taloudellisesta yhteistyöstä muille aloille. Taloudellisen yhteistyön ja kilpailukyvyn rakentaminen sekä edistäminen ovat täten EU:n keskeisimpiä tehtäviä. EU:n muut arvot perustuvat Euroopan valtioissa historiallisesti painotettuihin asioihin, erityisesti jo antiikin aikoina kehittyneiden demokratian ja ihmisyyden ajatuksille. Antiikin suuret ajattelijat nostivat näitä asioita esiin, vaikkakin tuon ajan yhteiskunnissa niitä kaikkia ei toteutettu tai ne ymmärrettiin hieman eritavoin kuin nykyisin. Näistä eurooppalaisista arvoista osa on määritelty EU:n yhteisiksi arvoiksi ja ne on vahvistettu Lissabonin sopimuksen 2 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjassa. (Taulukko 1.)

​Suomessa näitä arvoja syvennetään (mm. Suomen perustuslaissa) tiettyihin pohjoismaisen hyvinvointi yhteiskunnan kansalaisoikeuksiin. Näitä ovat erityisesti oikeus ilmaiseen koulutukseen, työskentelyyn ja sosiaaliturvaan.

​Arvopohja ja DESI-indeksin tavoitteet

Ensilukemalta DESI-indeksin tavoitteet näyttäytyvät voimakkaasti talouskasvua ja kilpailukykyä painottavina. ICT-ammattilaisten lisääminen, teknologioiden käyttöönotto, digi-infra ja digitaaliset julkiset palvelut lisäävät tehokasta tavaroiden ja palveluiden tuotantoa. Tarkemmin tavoitteita katsoessa huomaamme niiden yhteyden myös arvoihin. (Taulukko 2.) 

Erityisesti väestön mahdollisuudet vapauteen, tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisarvoon on taattava myös digitalisaation aikakaudella, kun tiedonvälitys, työnteko ja julkiset palvelut muuttuvat digitaalisiksi. Lisäksi pohjoismaisista arvoista kansalaisoikeudet koulutukseen, työhön ja sosiaaliturvaan limittyvät kiinteästi moneen DESI:n tavoitteeseen.

​​Väestön on osattava käyttää digitaalisia välineitä päästäkseen käsiksi keskeiseen tietoon, osallistuakseen demokraattiseen toimintaan, ollakseen vapaasti toimivia kansalaisia ja saadakseen itselleen kuuluvat julkiset palvelut. Lisäksi valtioiden on turvattava se, että digitalisaation myötä ei synny epätasa-arvoa tai ihmisoikeuksien loukkaamista esimerkiksi erilaisten väestöryhmien välille. DESI-raportissa todetaankin, että väestön riittämättömät taidot voivat paitsi haitata taloudellista kasvua myös syventää digitaalista kuilua valtioiden ja kansalaisten välillä ja täten lisätä digitaalisen syrjäytymisen mahdollisuutta. Lisäksi mahdollisuus arvojen toteutumiseen on turvattava riittävän infrastruktuurin ja julkisten palveluiden digitalisaation avulla.

​Eriarvoistumisen mekanismeja: ”matalat, kapeat ja rajalliset taidot” vai ”peruskäyttäjät, varovaiset ja ulkopuoliset”

SoTyDigi -hankkeen [3] alkukartoituksessa havaitsimme, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden digitaalisessa kyvykkyydessä on voimakasta vaihtelua. Olemme alustavasti jakaneet digitaalisen kyvykkyyden neljään erilaiseen tyyppiin: 1) digi-innostujat ovat äärimmäisen kiinnostuneita kaikesta teknologiasta ja uusista palveluista, 2) digipärjääjät hallitsevat arjen toiminnan kannalta keskeiset asiat, 3) digiarat hyödyntävät digitaalisuutta vain hyvin harvoin ja 4) digittömät ovat jääneet digitaalisuudesta täysin osattomiksi. [4]
 
SoTyDigi -hankkeen havainnot osuvat mielenkiintoisella tavalla yhteen DESI-indeksin kanssa. Vaikka Suomessa osaaminen on Euroopan parasta (76 % väestöstä omaa vähintään perustason digitaidot, EU:n ka. 57 %), on hyvä kääntää katse siihen 24 prosenttiin, joilla ei ole perustason digitaalisia taitoja.

DESI -vertailussa digitaitoja tarkastellaan luokittelemalla ne mataliin, kapeisiin ja rajallisiin taitoihin. EU:n tasolla 5 % väestöstä sijoittuu rajallisten taitojen ryhmään ja 9 % kapeiden taitojen ryhmään. 17%:lla oli matalat digitaaliset taidot. (Kuva 2.) Tässä ryhmässä on sellaisia vastaajia, jotka omaavat perustaidot kommunikoinnissa, yhteistyössä sekä tiedon lukutaidossa. He käyttävät digiä lähinnä kommunikointiin. Heillä ei kuitenkaan ole  tarpeeksi esimerkiksi digiturvallisuusosaamista ja he ovat täten alttiita identiteettivarkauksille, henkilökohtaisille tietovarkauksille ja huijauksille.

​Tarkastelin kyvykkyyttä ja osaamisen jakautumista myös DESI-vertailun avoimen datan avulla. Vastaajien taustamuuttujien mukaan jäämme top 3 valtioiden jälkeen melkein kaikissa tunnetuissa yhteiskunnallista eriarvoisuutta tuottavissa väestöryhmissä. Vaikka prosentuaaliset erot ovat pieniä, on tämä selkeä viesti: meillä digiosaamisen eriarvoisuus on paljon vahvemmin yhteydessä mm. maahanmuuttajuuteen, koulutusasteeseen, työttömyyteen, kaupunki-maaseutujakoon ja muihin taustatekijöihin, jotka on jo pitkään tunnettu myös yhteiskunnallista eriarvoisuutta tuottavina mekanismeina. Näissä vertailuissa Alankomaat nousee selvästi tasa-arvoisimmaksi digiosaamisen suhteen.

​Yhteenveto ja johtopäätelmiä

EU:n politiikkaohjelmilla ja niitä tukevilla seurannoilla on tietyt tärkeisiin arvoihin perustuvat lähtökohtansa, vaikka ne usein tuntuvat kaukaa haetuilta. Kehitystä seurataan yleisillä julistuksilla siitä, kuka on sijoittunut kärkimaaksi ja missä asiassa. Vertailuissa käytetään usein indikaattoreita, joiden pilkkominen pienempiin osiin paljastaakin paljon enemmän asian todellisesta luonteesta.

Digiosaamisessa Suomi on lähellä EU:n asettamaa 80 prosentin perusosaajien tavoitetta. Lisäksi Suomi suoriutuu erittäin hyvin digitaalisissa viranomaispalveluissa ja digiteknologian hyödyntämisessä. Kuitenkin, kun katseen kääntää siihen 24 prosenttiin, joilla ei ole määriteltyjä digitalisaation perustaitoja, huomaamme keskeisiä erityispiirteitä väestömme kyvykkyydessä. Erityisesti huomio kiinnittyy eri väestöryhmien ja eriarvoisuutta tuottaviin yhteiskunnallisiin mekanismeihin.

Suomessa osaaminen on korkealla tasolla ja ilmainen koulutus on kansalaisoikeus. Emme voisi kuvitellakaan, että vain 80 prosenttia väestöstä osaisi lukea ja laskea - saati, että olisimme sellaiseen tilanteeseen tyytyväisiä. Meille myös monet julkiset palvelut ja niiden saatavuus kaikille tasa-arvoisesti on itsestään selvä arvo, jota emme useinkaan edes pohdi. Kun palveluita siirtyy digitaaliseen maailmaan, voimmeko siis olla tyytyväisiä, jos 80 % väestöstä osaa niitä käyttää?

Julkisten digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja käyttöönotossa onkin ensisijaisen tärkeää huomioida ne, joilla ei (vielä?) ole digitalisaation vaatimia kyvykkyyksiä. Myös kykyjen, oppimistarpeiden ja mahdollisuuksien kohdentaminen, huomioiden yhteiskunnallista eriarvoisuutta tuottavat mekanismit, on äärimmäisen tärkeää. DESI -indeksin raportissa nähdään tärkeänä, että puutteelliset taidot omaaville tulee suunnata turvallisuuden, ongelmanratkaisun ja digitaalisen sisällön tuottamisen ohjeistusta ja opetusta. Tämä vastaa myös havaintojamme SoTyDigi -hankkeessa. Lisäksi havaintojen mukaan mahdollisuus käyttää digipalveluita (mm. laitteet) on keskeistä.
​
DESI -vertailu edistää Euroopan Unionin sisäistä digitaalisuuden tasa-arvoista kehitystä, mutta se ei saa ohjata Suomen omaa pohdintaa siitä, mikä meille on tärkeää yhteiskunnallisesti. Meille on perinteisesti ollut tärkeää koko väestön ja eri väestöryhmien pääsy palveluiden piiriin ja laaja sekä korkea osaaminen. Tällöin voimme melko varmalla otteella todeta, että Suomessa ei riitä se, että 80 % väestöstä hallitsee digin perustaidot, vaan meidän olisi tavoiteltava 100 prosenttista perustaitojen hallintaa ja näin tukea perusarvojen toteutumista.

---

Kirjoittaja:
YTT Tiina Soininen
Tiedolla johtamisen lehtori, Karelia AMK
Asiantuntijaopettaja, SoTyDigi – Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden digitaaliset ratkaisut pitkien välimatkojen maakunnassa -hanke

Viittaukset:

1. DESI-indeksi vertailee EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä 13 indikaattorin avulla. Suomen pistemäärä oli 69,9, mikä on reilusti enemmän kuin EU-maiden keskiarvo (52,5). Seuraaville sijoille sijoittuvat Ruotsi, Alankomaat ja Tanska.
2. Yhteyksien osalta olemme heikoilla, koska meidän kiinteät verkot eivät ole samalla tasolla kuin muualla. Toisaalta meillä mobiilit verkot toimivat hyvin, mutta niitä ei huomioida seurannan indikaattoreissa.
3. SoTyDigi -hanke (Sosiaali- ja työllisyysalan digitaaliset palvelut ja etäohjaus pitkien välimatkojen maakunnassa -hanke, 2021-2023. Euroopan sosiaalirahasto) on Karelia Ammattikorkeakoulun kehittämishanke. Siinä kehitetään ja luodaan uusia digitaalisia palveluita sekä tehostetaan digitaalisten palveluiden hyödyntämistä sosiaali- ja työlistämisalan yhteispalveluissa.
4. SoTyDigi -hankkeen muotoileman digin käytön segmentoinnista tehdään myöhemmin tarkennettu julkaisu.
5. Digitaalisen osaamisen määrittely DESI -indeksissä: ”Ne, jotka ovat käyttäneet edeltävän 3 kk aikana internettiä, omaa vähintään perustason taidot”. Internettiä DESI avoimen datan mukaan on Suomessa edellisen 3 kk aikana käyttänyt 96,7% väestöstä. Vähintään perustason taidot sisältävät arviot seuraavista taidoista: kommunikointi, datan lukutaito, yhteistyö, sisällön tuottaminen, turvallisuus ja ongelmanratkaisu.

Lähteet:
DESI Avoin data
Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi 2022 Suomi. Euroopan komissio.
Digital Economy and Society Index (DESI) 2022. Full European Analysis.