digitalisaatio & sosiaaliala
MAHDOLLINEN YHTÄLÖ
Suomessa terveys- ja sosiaalihuollossa pyritään data-ohjautuvuuteen, eli dataan perustuvaan hoitoon, palveluun, johtamiseen ja päätöksentekoon. Data-ohjautuvuudella pyritään kuromaan umpeen kuilua julkisten resurssien niukkuuden ja palvelujen kasvavan kysynnän välillä. [1] Organisaatioiden motivaatio edistää data-ohjautuvuutta juontaa juurensa dataan ja datateknologioihin liittyvistä suurista lupauksista paremmasta julkisten palvelujen tulevaisuudesta. Tästä syystä myös sote-organisaatiot investoivat entisestä enemmän resursseja datan keruuseen, käsittelyyn, hallintaan ja käyttöön sekä uusien datateknologioiden jatkuvaan kehittämiseen, kokeiluun ja pilotointiin. Data-ohjautuvuuden kehittäminen sisältää valtavan määrän intensiivistä ihmistyötä sekä datan [2-3] että uudenlaisten datateknologioiden parissa, kuten esimerkiksi data-analytiikkatuotteiden, etähoitoteknologioiden, tieto- ja toimintajärjestelmien kehittämisen ja ylläpidon tehtävissä. [4-6] Tämän kehityksen myötä data-ohjautuvuuteen pyrkivät organisaatiot ovat yhä riippuvaisempia erittäin monimutkaisista datateknologioista, joihin usein kytkeytyy monien toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyö. Kuitenkaan tätä moninaista ja monipuolista työtä ei välttämättä ymmärretä, tunnisteta eikä siihen resursoida riittävästi. Data-ohjautuvuus monimutkaisena ja jatkuvana prosessinaData-ohjautuvuuteen pyrkiminen on erittäin pirstaleinen, moniulotteinen, epävakaa ja jopa kaoottinen prosessi, joka on täynnä yllätyksiä, epäonnistumisia, vaikeuksia, ad hoc -ideoita ja ratkaisuja. Tämä prosessi sisältää usein lukuisia samanaikaisia lyhyitä tai pitkäaikaisia kokeiluja ja pilotteja, joiden avulla kokeillaan uusia teknologisia ratkaisuja. Näitä kokeiluja ja pilotteja valmistellaan ja tehdään kollektiivisesti yhteistyössä useiden toimijoiden, kuten esimerkiksi IT- ja konsulttiyritysten, korkeakoulujen ja yliopistojen sekä muiden julkisten organisaatioiden kanssa. Tällä kollektiivisella toiminnalla sote-organisaatiot luovat kumppanuuksia eri yksityisyrityksiin, joiden kautta saavat kokeiluun tai käyttöönsä uudenlaista teknologiaa. Joskus organisaatiot saavat myös mahdollisuuden räätälöidä teknologiaa omiin tarpeisiinsa, usein yrityksen ja erehdyksen kautta. [7] Kuitenkin, kun yhteistyökumppanit jatkuvasti vaihtuvat, myös vastuuvelvollisuus ja hiljainen tieto ovat hajautettuina lukemattomiin kokeiluhankkeisiin ja toimijoihin. Vastuun jakaminen eri toimijoille ja ihmisten tekemän työn taustalla pysyminen mahdollistavat sen, että data-ohjautuvuutta, ja erityisesti sen sisältämiä uusia teknologioita, esitellään menestyksekkäinä hankkeina. Silloin epäonnistumiseenkin liittyvät tärkeät opit jäävät helposti huomioimatta ja jakamatta. Keskeneräisten teknologioiden jatkuva pilotointi ja käyttöönotto Data-ohjautuvuuteen liittyy vahvasti keskeneräisten teknologioiden jatkuva kehitys, kokeilu, pilotointi ja käyttöönotto. Osa teknologioista kehitetään ja otetaan käyttöön nopealla vauhdilla ja ennenaikaisesti, mikä pahimmillaan aiheuttaa lisäkustannuksia ja sote-ammattilaisille kuormitusta. Osa näistä teknologioista hankitaan liiallisten lupauksien pohjalta. Vaikka ne eivät ole lunastaneet lupauksia arkityössä, niistä ei osata luopua, koska niiden kehitykseen tai hankintaan on upotettu paljon resursseja. Osaa teknologioista taas ei oteta koskaan käyttöön, vaikka niiden kehitykseen on investoitu huomattavasti. Osaa teknologioista taas pilotoidaan ilmaiseksi yksityisyrityksille sote-ammattilaisten työllä. Uusien datateknologioiden kohdalla keskeinen oletus on, että ne kehittyvät ja kypsyvät parhaiten ammattilaisten käytössä. Kuitenkin nämä teknologiat näyttävät olevan jatkuvassa "kehitysvaiheessa" [8-9], ja siksi niiden kokeilut, pilotoinnit ja jatkuva kehitys vaativat paljon ihmistyötä ja sen takia myös riittävää resurssointia. Innovaatioiden parissa työskentelevät eivät välttämättä ymmärrä, miten sote-ammattilaisten työmäärä kasvaa näiden teknologioiden kokeilujen tai pilotointien myötä. Työntekijät itse eivät uskalla tai osaa antaa kriittistä palautetta, erityisesti jos kokevat paineita olla teknologiamyönteisiä. Toisaalta, jos tai kun he antavat kriittistä palautetta, se ei välttämättä mene perille. Keskeneräisten teknologioiden kokeilu, pilotointi ja käyttö on paljon haastavampaa kuin ihmiset ajattelevat. Esimerkiksi innovaatioiden parissa työskenteleviltä se vaatii jatkuvasti työtä liittyen teknologian kehitykseen, vikaselvityksiin, korjauksiin ja ylläpitoon. Sote-ammattilaiset tarvitsevat myös jatkuvaa koulutusta teknologioiden muuttuessa. Jatkuva pilotointi tai kokeilu kuormittaa ammattilaisia, joiden työaika ja huomio menee uusiin teknologioihin tutustumiseen ja oppimiseen asiakastyön sijaan. Teknologian kypsymättömyys voi aiheuttaa stressiä, pettymyksiä ja resurssipulaa. Samalla kun taloudellisia resursseja suunnataan kalliisiin ja kunnianhimoisiin keskeneräisiin teknologioihin, ihmistyö jää monesti näkymättömäksi, tunnustamattomaksi ja aliresursoiduksi. Kun ammattilaisten työtä teknologioiden ympärillä pidetään itsestäänselvyytenä ja näin ollen näkymättömänä, pahimmillaan se aiheuttaa ahdistusta, eettistä stressiä tai työuupumusta. Data-ohjautuvuuden edistämiseen liittyvät työroolit Julkisissa organisaatioissa pyritään perustamaan niin sanottuja innovaatio-, data-analytiikka- tai teknologiatiimejä fasilitoimaan data-ohjautuvuutta tai tekoälypohjaisen automaation prosesseja. Käytännössä moniammatillisilla tiimeillä on erittäin vaikea, jopa mahdoton tehtävä, tasapainotella epäkypsien ja paljon ihmistyötä vaativien teknologioiden sekä liiallisten ja joskus jopa perusteettomien teknologioihin liittyvien lupausten välillä. Näiden tiimien jäsenet kamppailevat lähes päivittäin uuteen teknologiaan liittyvän innostuksen ja sote-ammattilaisten työn korvaamiseen teknologialla liittyvän uskomuksen välillä. Arkityössä uskomus ammattilaisten työn korvaamisesta tai tehostamisesta teknologialla osoittautuu kuitenkin aika vaikeaksi tehtäväksi. Näiden tiimien jäsenten turhautuminen voi myös jäädä näkymättömäksi, vaikka heidän asemansa organisaatioissa on johdon lähellä ja heillä on usein mahdollisuus olla suoraan vuorovaikutuksessa johdon kanssa. Tutkimuksessani [10] löysin neljä keskeistä työroolia, joita tiimien jäsenet kantavat arkityössä data-ohjautuvuuden fasilitaattoreina:
Välittäjät ja järjestyksenvalvojat keskittyivät uuden datateknologian toimivuuden ja luotettavuuden parantamiseen ja valvomiseen jatkuvalla vianetsinnällä, korjauksella, kehityksellä, huollolla ja ylläpidoilla. Organisaatioissa näitä rooleja arvostettiin, sillä ne koettiin ratkaisevan tärkeiksi teknologioiden tehokkuuden ja kustannustehokkuuden edistämisessä, mikä oikeutti suuret investoinnit teknologioihin. Valmentajat ja puolustajat olivat keskeisiä uusien teknologioiden juurruttamisessa ammattilaisten arkityöhön ja roolit edellyttivät tiivistä yhteistyötä sote-ammattilaisten kanssa. Nämä roolit ja niiden sisältämät toiminnot tarjosivat sote-ammattilaisille tukea jatkuvasti muuttuvien ja vaihtuvien teknologioiden ja datakäytäntöjen parissa. Nämä roolit myös jopa voimaannuttivat sote-ammattilaisia, sillä ne tarjosivat mahdollisuuksia ilmaista keskeneräisiin teknologioihin liittyvää turhautumista ja pettymystä. Lisäksi näiden roolien kautta sote-ammattilaiset saivat koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, joiden pohjalta datateknologioiden ominaisuuksia ja datakäytäntöjä kehitettiin heidän työtään paremmin tukeviksi. Data-ohjautuvuuteen liittyvää innovaatiota tulee rikastaa substanssiosaamisellaJatkossa data-ohjautuvuuteen liittyviä innovaatioprosesseja tulee rikastaa substanssiosaamisella, jotta sote-ammattilaiset, joille hankitaan tai kehitetään uusia teknologioita, osallistuvat tasavertaisemmin innovaatioprosesseihin. Teknologian parissa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat syvää ymmärrystä sote-ammattilaisten arkityöstä, haasteista ja teknologisista tarpeista, jotta he yhdessä voivat teknologioiden avulla kehittää parempaa tulevaisuuden näkymää sote-alalla. Aidosti osallistava uusien teknologioiden kehitys voi myös vähentää jatkuvista piloteista ja kokeiluista johtuvaa kuormitusta. Kirjoittaja: Marta Choroszewicz on yliopistotutkija Itä-Suomen yliopistossa ja Tampereen yliopiston dosentti. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat sosiaalinen ja digitaalinen eriarvoisuus, digitaalinen hyvinvointivaltion kehittäminen, julkishallinnon ja asiantuntijatyön muutos tekoälypohjaisen automaation myötä. Vuosina 2024–2025 hän työskentelee apurahatutkijana Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeensa ”Jatkuva pilotointi ja näkymätön työ julkisten palvelujen tekoälyautomatisoinnissa”. Kirjoitus perustuu julkaisuun: Choroszewicz, M. (2023). (In)visible everyday work of fostering a data-driven healthcare and social service organisation. New Technology, Work and Employment. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ntwe.12270 Lähteet:
Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden digitalisoitumisen visaisiin ongelmiin löydettyjä ratkaisuja16/1/2024
Visainen pulma lienee sellainen ongelma, joka on vaikeasti ratkaistava ja moniulotteinen. Se on lujassa ja sen sinnikkyyttä pitää murentaa pala palalta. [1] SoTyDigi -hankkeen (Sosiaali- ja työllisyysalan digitaaliset palvelut ja etäohjaus pitkien välimatkojen maakunnassa) aikana totesimme, että osallisuus digiyhteiskunnassa on yksi tällainen visainen haaste. Ratkaisut visaisiin pulmiin eivät synny hetkessä. Pala palalta voidaan löytää keinoja, joilla eri toimijat voivat edistää digiosallisuutta. Yhteiskehittämisprosessien äärellä voi oppia lyhyessä ajassa paljon muiden organisaatioiden toiminnasta, kun kohderyhmä on tuttu ja toimintaympäristö on yhteinen. Joku on saattanut pohtia tiettyä ongelmaa jo pitkään, kun toinen toimija on sen jo ratkaissut. Myös ideointi ja innovointi uusien ja ehkä eri tavallakin ajattelevien ihmisten kanssa voi olla hyvinkin hedelmällistä. Visaisiin pulmiin voi löytyä rohkeita ratkaisuja, kun uskalletaan kokeilla yhdessä. Jaamme tässä blogikirjoituksessa kokemuksia ja oppimaamme eteenpäin. Näin toivomme, että tulokset ja kokeilut laajenevat ympäri Suomea, ja niistä voi saada apua joku muukin digitalisaatioon liittyvien haasteiden kanssa kamppaillessaan. Lähtökohtana digin hyödyllisyys tiedostaen sen haasteet SoTyDigi -hankkeessa kehittämisen lähtökohtana oli, että laadukkaiden digi- ja etäpalveluiden määrän kasvu perinteisen asioinnin rinnalle helpottaa sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkaiden mahdollisuuksia saada erilaisia palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Toisaalta alusta asti tunnistettiin, että digisyrjäytyminen oli olemassa oleva ilmiö digitalisaatiokehityksen rinnalla myös Pohjois-Karjalassa. Oli tiedossa, että työttömien ihmisten digiosaamista tulisi aktiivisesti lisätä, jotta he osaisivat hyödyntää tarjolla olevia digipalveluja. Myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden työntekijöiden monipuoliseen digiosaamiseen oli tarve panostaa. Näihin teemoihin lähdettiin pureutumaan yhteistyössä sosiaali- ja työllispalveluiden toimijoiden ja työttömien asiakkaiden kanssa. Totesimme pian, että entistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota haavoittuvassa asemassa olevien työikäisten digiosallisuuden kokonaisvaltaiseen lisäämiseen ja arjen digitaitojen varmistamiseen. Digitukea oli hankkeen alkuvaiheessa Pohjois-Karjalan maakunnassa tarjolla hyvin vaihtelevasti, mikä lienee yksi vaikuttava tekijä monien työttömien heikkoon digiosaamiseen. Yhteiskehittämiseen haluttiin saada mukaan myös asiakkaat. He pääsivät mukaan hankkeen kehittämisprosessiin Tuumailua Digistä-työpajoissa keväällä 2022 sekä myöhemmin palvelumuotoilupiloteissa ympäri maakuntaa. Hankkeen aikana kehitettiin myös konkreettinen työkalu työttömien digiosaamisen kehittämiseen. Digivalmennus -toimintamallia voidaan hyödyntää ja soveltaa jatkossa missä tahansa työikäisten palveluissa. Tavoitteena oli lisätä myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden työntekijöiden digi- ja etäohjausosaamista ja vastata heidän esiin nostamiinsa osaamistarpeisiin jatkuvan oppimisen keinoin. Osaamisen kehittämiseksi testattiin ja kehitettiin kaksi avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksoa: Digiohjaus ja -tuki sote- ja työllisyysalan asiakastyössä sekä Etänä tehtävä ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa. Tulevien sote-ammattilaisten näkökulmasta hankkeessa kehitettiin digiosaamista sosionomikoulutukseen ja mallinnettiin koko opetussuunnitelman kattava digipolku osaksi opintoja. Asiakkaiden digiprofiilit SoTyDigi-hankkeessa yhtenä tavoitteena oli ymmärtää digin käyttöä ja käyttämättömyyttä työikäisten työelämän ulkopuolella olevien ihmisten näkökulmasta. Hankkeessa toteutetun palvelumuotoilumenetelmiä mukailevan tiedonkeruuprosessin myötä meille syntyi idea kuvata työttömien digiosaamista neljän eri asiakasprofiilin avulla. Tavoitteena oli saavuttaa nykytilan ymmärrys työttömien digiosaamisesta Pohjois-Karjalassa. Arvokkain tieto saatiin työelämän ulkopuolella olevilta ihmisiltä itseltään kevään 2022 aikana järjestetyissä Tuumailua digistä -työpajoissa ympäri Pohjois-Karjalaa. Työpajojen aikana selvisi nopeasti, että osalla oli erittäin hyvät digitaidot, kun taas toisilla digitaidot olivat hyvin heikot. Kohderyhmässä vaikutti olevan hyvin erilaisia tarpeita digiosaamisen kehittämisen suhteen. Työttömän ihmisen näkökulma saattaa poiketa merkittävästi esimerkiksi vastaavan ikäisen työelämässä olevan ihmisen kokemuksista arjesta digiyhteiskunnassa. Asiakasprofiilien tarkoitus on toimia työkaluina työikäisten palveluissa erityisesti sosiaali- ja työllisyyspalveluissa työskenteleville ammattilaisille, kun he arvioivat työttömänä olevan asiakkaan kanssa yhdessä digiosaamisen vahvuuksia ja haasteita. Asiakasprofiilit auttavat työntekijää tunnistamaan sopivia keinoja erilaisten asiakkaiden osaamisen kehittämiseksi ja digirohkeuden tukemiseksi. Voit tutustua profiileihin tarkemmin loppujulkaisustamme [2]. Palvelumuotoilupilotit olivat ketteriä kokeiluja arjessa tärkeiksi koetuista teemoista Asiakasprofiileihin pohjaten testasimme ja loimme hankkeessa useita erilaisia pilotteja ja toimintamalleja. Palvelumuotoiluun pohjanneet pilotit osoittivat, kuinka nopeatempoisella, arjen työhön limittyvällä ja suhteellisen pienimuotoisellakin ketterällä kehittämisellä saavutetaan suuria asioita. Testasimme muun muassa kierrätettyjen laitteiden välitystä niitä tarvitseville tahoille ja asiakkaille. Työttömien ihmisten digitaitojen kehittymisen esteenä voi joskus olla sopivien laitteiden puute. Kokeilussa oli tunnistettu tarve tarjota digittömille, eli hyvin vähän tai ei ollenkaan digiä käyttäville, asiakkaille laitteita omaan käyttöön. Kokeilun ideana oli saada laitteet yrityksiltä tai yhdistyksiltä lahjoituksina, jolloin tyhjennetyt laitteet voitaisiin ohjata uudelleen asiakaskäyttöön. SoTyDigi-hankkeessa tunnistettiin tilaisuus hyödyntää Karelia-ammattikorkeakoulun henkilökunnan käytöstä poistuvia laitteita lahjoituskäyttöön digiosallisuuden edistämiseksi. Vuositasolla käytöstä poistettavia laitteita on noin 60–70 kappaletta. SoTyDigi-hankkeen aloitteesta koneita tyhjennettiin Karelian tietohallinnossa ja lahjoitettiin edelleen hankkeen yhteistyökumppaneille hyödynnettäväksi kehittämiskokeiluihin. Lisäsi SoTyDigi–hankkeessa tunnistettiin tarve intensiivisemmälle henkilökohtaiselle digitaitojen ohjaukselle, mihin liittyen kehitettiin Asiakaslähtöinen digivalmennus -toimintamalli. Digivalmennusryhmien erityispiirteinä oli pienryhmämuotoinen toteutus, asiakkaiden tahdissa eteneminen ja keskittyminen arjen taitojen hallintaan. Asiakaslähtöisen digivalmennuksen koko kehitysprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. Tavoitteena oli testata, mitkä asiat ovat tärkeitä digivalmennuksessa ja muodostaa toimintamalli digivalmennusten suunnittelun ja toteuttamisen tueksi. Digitaitojen kartoittaminen on hyvä lähtökohta asiakkaalle tarjottavalle digituelle tai -valmennukselle. Tällöin voidaan varmistua siitä, että ohjauksessa keskitytään asiakkaan kannalta oikeisiin asioihin. Digitaitojen määritteleminen ja kartoittaminen ei ole aina helppoa, kun määrittelyjä on monenlaisia ja erilaisia käsitteitä valtavasti. Erona luku- ja kirjoitustaitoon digitaidot vanhenevat nopeasti ja vaativat jatkuvaa päivittämistä. SoTyDigi-hankkeessa kehitettiin ja testattiin useita erilaisia digiosaamisen kartoituslomakkeita ja -tapoja. Esimerkiksi Sotydigi-hankkeen toimeksiannosta sosionomiopiskelija Tuomo Parkkinen kehitti toiminnallisen digitaitojen kartoituslomakkeen. Lomaketta käyttäessä asiakas suorittaa lomakkeella annetut tehtävät, ja arvioi suoriutuiko niistä itsenäisesti vai ohjaajan avustuksella. Ohjaajan roolina on havainnoida asiakkaan suoritusta sekä avustaa tätä tarvittaessa. Lopuksi ohjaaja haastattelee asiakasta suorituksen ja kartoituslomakkeesta tulleiden arvioiden ja huomioiden perusteella. Haastattelussa nousseet huomiot, kuten vahvuudet, kehityskohteet ja haasteet kirjataan erilliselle haastattelulomakkeelle. LopuksiKaksi ja puoli vuotta sitten hyppäsimme kaikille meille uuteen aiheeseen. Emme silloin vielä ymmärtäneet kuinka monitahoisesta ja monitasoisesta ongelmasta digiosattomuudessa ja digitaalisten palveluiden käytössä on kyse. Matkalla ymmärrys on kasvanut ja haluammekin jakaa ymmärryksen kanssanne. Parasta on ollut havaita, että yhdessä tekemällä löytyy monia ratkaisuja vaikeiden, jopa visaisten, haasteiden selättämiseen. Pienillä teoilla ja askelilla voimme kaikki edistää toistemme osallisuutta digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tutustu tarkemmin kokeiluihin: Testasimme kierrätettyjen laitteiden välitystä niitä tarvitseville tahoille ja asiakkaille: Hankeraportti, s. 27-30. Loimme asiakaslähtöisen digivalmennuksen toimintamallin: Hankeraportti, s. 52-55. Testasimme kirjastojen digiopastusta: Hankeraportti, s. 56-58. Loimme digitaitojen kartoituslomakkeen, digitaitojen työkirjan asiakkaille sekä etävalmennuksen työkalupakin: Hankeraportti, s. 59-62. Katso myös: Soty-Digi materiaalit. Toteutimme palvelumuotoiluvalmennuksen, missä sosiaali- ja työllisyyspalveluiden toimijat ympäri maakuntaa testasivat digiosallisuutta ja -osaamista edistäviä kehittämiskokeiluja: Hankeraportti, s. 98-106.
Loimme avoimen ammattikorkeakoulun kursseja:
Kaikkiin kokeiluihin löydät syventävää tietoa hankkeen kotisivuilta, loppuraportista ja Digiosaamisen askeleita työikäisten palveluiden -Thinglinkistä. Materiaalit sisältävät kartoituslomakkeita, työkalupakkeja, nauhoitteita ja podcastin. Tervetuloa tutustumaan hankkeen tuotoksiin! Kirjoittajat: Salla Anttila, Jaana Kurki, Nadja Marjomaa, Tiina Soininen ja Katja Sorjonen Lähteet:
|
Blogin tarkoitusBlogissa julkaistaan tieteellisiä kirjoituksia sosiaalialan digitalisaatiosta eri näkökulmista. Blogi toimii sosiaalialan digitalisaation ajan kuvaajana ja tallentajana, sekä tietolähteenä ja keskustelun virittäjänä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Arkisto
January 2024
Kategoriat
All
|