digitalisaatio & sosiaaliala
MAHDOLLINEN YHTÄLÖ
Sosiaalialan digitalisaatio vaikuttaa monin eri tavoin. Jokainen sosiaalityöntekijä ja sosiaalialan ammattilainen on sen haasteen edessä, että on kyettävä liikkumaan samoilla foorumeilla asiakkaidensa kanssa ja on oltava valmiutta päivittää omaa osaamista ja etsiä tietoa. (Lue lisää) Yhteiskunnan kehitys haastoi myös minut pohtimaan omaa suhdettani teknologiaan: vielä kymmenisen vuotta sitten, työskennellessäni sosiaalihuollon yksikössä iäkkäiden palveluissa, en olisi arvannut löytäväni itseäni nykyisestä tehtävästäni Oy Apotti Ab:n sosiaalihuollon johtavana asiantuntijana. Apotti-asiakas- ja potilastietojärjestelmän kehittämisessä kantava ajatus on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osallistuminen järjestelmän kehittämiseen. Sen lisäksi, että yrityksessä on monia sote-taustaisia työntekijöitä, on järjestelmän kehittämiseen osallistunut matkan varrella yli 5000 sote-ammattilaista. Tiedolla johtamisen eri näkökulmat korostuvat työssäni, erityisesti sote-tiedon syntyminen tietojärjestelmään ja sen hyödynnettävyys. Sote-tietoa kertyy työntekijöiden kirjaamana, asiakkaiden ja potilaiden itsensä tuottamana ja tulevaisuudessa myös yhä enemmän erilaisten älysovellusten kokoamana. Digitalisaatio vaikuttaa tiedon tuottamiseen. Pohdin tässä kirjoituksessa aihetta asiakkaiden, ammattilaisten ja johtamisen näkökulmista. Kansalaiset tiedontuottajina – miten se vaikuttaa ammattilaiseen?Kansalaisilla on kiinnostusta ja valmiuksia käyttää digitaalisia palveluita. Esimerkiksi Apotin asiakasportaali Maisalla on jo yli 680 000 käyttäjää. Maisassa asiakkaat voivat muun muassa hakea palveluita, viestiä tietoturvallisesti ammattilaisten kanssa, tarkastella omia tietojaan sekä tarvittaessa asioida läheistensä puolesta. Kansalaisten Maisan kautta tuottama tieto siirtyy osaksi asiakas- ja potilastietoja. Kansalaisten aktiivisuus haastaa myös sosiaalialan ammattilaisia pohtimaan omaa rooliaan. Sosiaalihuollon ammattilaisen tehtävänä on ymmärtää digitaalisten palvelujen kokonaisuutta ja reunaehtoja sekä auttaa asiakasta kokonaisuuden hahmottamisessa. Moni asiakas tarvitsee tietoa omista oikeuksistaan sekä tukea niiden toteutumiseen. Tarvitaan tietoa esimerkiksi siitä, missä kaikkialla itseä koskevia tietoja on ja kuinka niitä on mahdollista tarkistaa. Tukea tarvitaan usein myös oikean asiointikanavan löytämiseen ja käyttöön. Rakenteisella kirjaamisella mahdollistetaan tiedon hyötykäyttöDokumentointi on tärkeä osa asiakastyötä ja asiakkaan kohtaamista. Rakenteisen kirjaamisen myötä myös sosiaalihuollon tieto on paremmin hyödynnettävissä niin asiakastyössä, johtamisessa kuin tutkittaessa yhteiskunnallisia ilmiöitä tai pyrittäessä vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin. Sosiaalihuollossa on perinteisesti totuttu dokumentoimaan asiakaskertomus pääosin vapaalla tekstillä. Rakenteinen kirjaaminen – eli kirjaaminen etukäteen sovittujen rakenteiden avulla - on uutta ja saattaa tuntua alussa vieraalta. Sosiaalihuollon dokumentoinnin haasteena on löytää tasapaino näiden molempien kirjaamistapojen välille. Parhaimmillaan vapaa teksti ja rakenteinen tieto täydentävät toisiaan. Rakenteisen tiedon puuttuminen on yksi keskeisistä, erityisesti julkisen sektorin organisaatioiden kokemista tiedolla johtamisen esteistä [1]. Tiedon rakenteisuus mahdollistaa tiedon löytämisen järjestelmistä ja jatkojalostamisen [2]. Laadullisen tutkimuksen rinnalla on mahdollista tarkastella määrällisiä, kvantitatiivisia aineistoja ja hyödyntää tietoa toisiokäytössä, esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisen tekemässä sosiaalisessa raportoinnissa. (ks. Sote-tietojen tietoturvallinen hyödyntäminen - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)) Apotti-järjestelmän kehittämisessä rakenteinen tietosisältö on ollut keskeisessä roolissa ja olemme tehneet tiivistä yhteistyötä THL:n kanssa. Rakenteista tietoa varten tarvitaan hyväksyttyjä ja Suomen oloissa testattuja luokituksia ja asiakirjarakenteita. Rakenteisen kirjaamisen jatkokehittäminen on yksi Apotin tavoitteista. Seuraamme THL:n johtamaa kansallista tiedonhallintaa ja valmistaudumme liittymään sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Dokumentointi edellyttää osaamista. Luokituksia on osattava käyttää ja on ymmärrettävä, miten eri vaihtoehdot edustavat todellista elämää. Yhteistä ymmärrystä tarvitaan myös kirjattaessa tietoa vapaana tekstinä. Miten tilanteet sanoitetaan, millaista on laadukas sanoitus, mitä avainsanoja käytetään ja miten ne ymmärretään? Ammattilaisen on hallittava asiakastyön sanasto, käsitteiden käyttö ja ymmärrettävä käytetyn kielen vaikutukset asiakkaan elämään. (Aiempia pohdintojani ks. Sote-uudistus etenee – miten tehdä sosiaalihuollon tieto näkyväksi? - Apotti.) Tiedon tuottaminen edellyttää johtamistaTiedon tuottamisen keskeinen osatekijä on dokumentoinnin johtaminen. Kirjaaminen yhteneväisellä tavalla edellyttää linjauksia ja yhteistä ammatillista keskustelua. Linjausten ja jaetun ymmärryksen tarve korostuvat erityisesti muutosten yhteydessä, esimerkkinä uuden arviointimittarin tai asiakastietojärjestelmän käyttöönottaminen. Dokumentoinnin johtamista tarvitaan myös yksittäisten muutosten ulkopuolella. Työntekijät ja tiimit vaihtuvat ja asiakkaiden arjen tilanteet vaativat usein tulkintaa. Työntekijät tarvitsevat riittävän perehdytyksen kirjaamiskäytäntöihin ja tukea sekä mahdollisuuksia osaamisen ylläpitämiseen ja kartuttamiseen. Tarvitaan koulutusta, ohjeita, kirjaamisoppaita ja oppimiselle varattua työaikaa sekä tukirakenteita, kuten erikseen nimettyjä henkilöitä, jotka perehtyvät asiaan syvällisemmin ja tukevat muita. Dokumentointi on osa asiakastyötä, sille pitää varata aikaa myös asiakasta tavattaessa. [2] Lopuksi: Niin, en olisi arvannut kymmenisen vuotta sitten löytäväni itseäni digitalisaation ja tietojärjestelmäkehittämisen työtehtävistä. En aina edes ollut aivan ensimmäisenä omaksumassa uusinta teknologiaa, esimerkiksi kesti pitkään ennen kuin otin älypuhelimen käyttööni. On ollut hyvin motivoivaa huomata, että uusia asioita voi ottaa haltuun ja innostus vie mennessään! On myös ollut hienoa seurata näiden kuluneiden vuosien aikana sitä, kuinka sosiaalialan ammattilaiset ovat rohkeasti ottaneet haasteita vastaan ja lähteneet kehittämään omaa alaansa. Kirjoittaja: Susanna Kaisla Kirjoittaja työskentelee sosiaalihuollon johtavana asiantuntijana Oy Apotti Ab:ssa ja on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja sosiaalityöntekijä. Hänellä on pitkä työkokemus sosiaalialalta ennen työskentelyä tietojärjestelmän kehittämisen parissa. Lähteet:
Comments are closed.
|
Blogin tarkoitusBlogissa julkaistaan tieteellisiä kirjoituksia sosiaalialan digitalisaatiosta eri näkökulmista. Blogi toimii sosiaalialan digitalisaation ajan kuvaajana ja tallentajana, sekä tietolähteenä ja keskustelun virittäjänä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Arkisto
January 2024
Kategoriat
All
|