digitalisaatio & sosiaaliala
MAHDOLLINEN YHTÄLÖ
Digillä tuottavuusloikkaan Suomessa valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tuotetaan julkisin varoin. Julkista sote-sektoria on pitkään haastanut erilaisten resurssien niukkuus, jonka vuoksi ratkaisuja on etsitty teknologian hyödyntämisestä ja digitalisaatiosta. Kehittämistyötä on tuettu politiikalla, jossa julkisten palveluiden digitalisaation edistäminen ja tietovarantojen parempi hyödyntäminen nähdään strategisina tavoitteina taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen saavuttamiseksi [1,2]. Viime vuosina kehittämistyötä on ohjannut Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategia [3]. Digitalisaatiota ja tietovarantojen hyödyntämistä tuetaan myös lainsäädännön uudistustyöllä [4,5].
Pandemian pakotettu loikkaKeväällä 2020 maailmalla levinnyt Korona-pandemia sai aikaan muutoksia myös sosiaalialan käytännöissä ja palveluissa [10]. Poikkeusolot kannustivat ja kenties osaltaan myös pakottivat ottamaan käyttöön digitaalisia etäpalveluita kasvokkaisen kohtaamisen rajoitusten tiukentumisen myötä. Sosiaalibarometrin [11] mukaan digitaalisten palveluiden käyttö ei ollut sosiaalialalle perinteistä pandemian alkaessa ja sähköiset työvälineet otettiin käyttöön todella nopeasti vähäisellä kokemuksella. Digitaalisista palveluista saatiin monin paikoin hyviä ja rohkaisevia kokemuksia. Uudet digitaaliset etäpalvelut eivät kuitenkaan soveltuneet kaikille ja jatkossa olisikin tärkeää tunnistaa sosiaalialalla ne tilanteet ja asiakasryhmät, joiden kohdalla lähipalvelu on edelleen tarpeen. Camilla Granholm [12] on sosiaalityön alaan kuuluvassa väitöskirjassaan käyttänyt käsitettä sulautuva sosiaalityö (blended social work), jossa harkitusti yhdistelemällä kasvokkaista ja virtuaalista kohtaamista pyritään asiakkaan optimaaliseen osallisuuteen. Työskentely asiakkaan kanssa voi olla pelkästään kasvokkain tapahtuvaa, kasvokkaisen ja virtuaalisessa yhdistelmää tai pelkästään virtuaalisesti toteutettua sen mukaan, mikä on kyseiselle asiakkaalle kyseissä tilanteessa paras mahdollinen.
Eettistä yhteisloikkaa tarvitaanSyksyllä 2020 digitalisaatioon liittyvät riskit nousivat keskusteluun terapia-palveluita tarjoavaan yritykseen kohdistuneen tietomurron vuoksi [14]. Digitalisaatioon liittyy lukuisia eettisiä näkökulmia, joista tietosuoja ja tietoturva ovat tärkeimpien joukossa. Huomiota on kiinnitetty myös palvelujen yhdenvertaiseen saavutettavuuteen ja esimerkiksi Digi arkeen -neuvottelukunnan tehtävänä oli tuoda esiin palvelujen digitalisoitumiseen liittyvät huolenaiheet ja omalta osaltaan varmistaa, että kaikki pystyvät tasavertaisesti käyttämään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. [15].
Tulevaisuudessa julkisten palveluiden kehittäjät tekevät entistä enemmän yhteistyötä teknologian kehittäjien ja esimerkiksi data-analyytikkojen kanssa. Yhteisen kielen ja yhteisymmärryksen kehittymisen kannalta on tärkeää molemmin puolinen uuden oppiminen ja avoimuus. Yhteistyö takaa myös paremmat onnistumisen edellytykset tavoiteltujen hyötyjen toteutumiselle. Eettisesti kestävien ja turvallisten digitaalisten innovaatioiden kehittäminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja eri tieteenalojen asiantuntijuuden hyödyntämistä. Tulevaisuuden loikkapolut hahmottumassaDigitalisaatiosta puhuttaessa on hyvä pohtia sitä, mikä on päämäärä ja mitkä ovat keinoja sen saavuttamiseksi. Digitalisaatiota ei tulisi pitää itsessään päämääränä, vaan pohtia keinoja, miten digitalisaatiota ja tietoon perustuvaa toimintaa voitaisiin hyödyntää kansalaisten ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation tavoitetilaa kuvaavissa jäsennyksissä mainitaan ainakin omahoidon mahdollisuudet hyvinvoinnin tukemiseen, luotettava ja avoin tieto, palveluiden yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja saatavuus, tietoturvallisuus, palveluiden koordinointi, työtä tukevat tietojärjestelmät, lainsäädäntö, osaaminen sekä tietoaineistojen hyödyntäminen johtamisen, kehittämisen ja tutkimuksen tukena [16,17]. Suomessa on kehitteillä monenlaisia innovaatioita, kuten tekoälyn hyödyntämistä ja lukuisia digitalisaatioon ja tiedolla johtamiseen liittyviä hankkeita. Tämä tuo meille paljon jännittäviä mahdollisuuksia, mutta on myös asioita, joista ei ole vielä tutkittua tietoa tai edes aiempaa kokemusta. Muille aloille toteutettujen digitaalisten innovaatioiden suoraviivainen soveltaminen sosiaalialalle ei ole aina tarkoituksenmukaista, vaan on tärkeää selvittää sosiaalialan toiminnan erityispiirteet ja huomioida nämä uusien innovaatioiden kehittämisessä ja juurruttamisessa osaksi toimintaa. Tutkimustietoa tarvitaan lisää ja sitä on tärkeää tuottaa myös helposti saavutettavassa muodossa. Kutsu kirjoittajille
Sosiaalialan digitalisaatio on aihepiiri, jonka tutkimisessa monitieteisyydestä on etua. Tämän blogin avaustekstin myötä kutsumme kirjoittajia eri tieteenaloilta rohkeasti tarkastelemaan sosiaalialan digitalisaatioon liittyviä näkökulmia ja tekemään näkyväksi aihepiiriin liittyvää tutkimusta. Olemme avaustekstissä nostaneen esiin vain muutamia ajankohtaisia nostoja laajasta aihepiiristä. Näistä ja monista muista näkökulmista on hyvä lähteä kartoittamaan tarkemmin aihepiiriin liittyviä polkuja, tunnusteluja ja pyrähdyksiä. Tervetuloa kirjoittamaan! Terveisin, Susi Salovaara, Anna-Maija Pyykönen & Noora Oinas Blogin toimittajat Lähteet:
Comments are closed.
|
Blogin tarkoitusBlogissa julkaistaan tieteellisiä kirjoituksia sosiaalialan digitalisaatiosta eri näkökulmista. Blogi toimii sosiaalialan digitalisaation ajan kuvaajana ja tallentajana, sekä tietolähteenä ja keskustelun virittäjänä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Arkisto
January 2024
Kategoriat
All
|